Mujezerskii

Mujezerskii
Муезерский (ven.)
Mujejärvi (karj.)
Mujejärvi / Muujärvi (suom.)
Lidnanznam;	Flag;
Valdkund	Venäma
Eläjiden lugu (2023)	2,507 ristitud
Pind	1,75 km²
Pämez'	Lüdmila Barinkova; (2013—)
Telefonkod	+7−81 455-xx-xxx
Avtokod	10
Aigvö	UTC+3 (MSK+0)

Mujezerskii (ven.: Муезе́рский, karj.: Mujejärvi, suom.: Mujejärvi / Muujärvi) om Venäman lidnanvuitte žilo Karjalan Tazovaldkundan keskuzpalan päivlaskmas. Se om Mujezerskijan rajonan administrativine keskuz da kaikiš suremb eländpunkt, mugažo Mujezerskijan lidnankundan keskuz da sen üks'jäine eländpunkt.

Istorii

Eländpunktan aluz om pandud 16. voz'sadal kuti Mujezero-külä. Toižen mail'man sodan aigan külä oli muretud. Vl 1962 Päivlaskmaine Karjalan raudte ühtenzoiti küläd Sojärvenke. Vl 1965 žilo Mujezerk-raudtestancijanno sai lidnanvuiččen žilon statusad, nimitihe žilod nügüdläižikš.

Vn 1966 tal'vkun 30. päiväl Mujezerskijan rajonan aluz om pandud, Mujezerskii-žilo kändihe sen administrativižeks keskuseks.

Ižandusen päsarak om mecižandusen edheotand.

Geografijan andmused

Žilo sijadase rajonan keskuzpalas, enččiden Reboli- da Rugjärv-rajonkeskusiden kesktahos, Mujezerk-jogen hural randal tobjimalaz. Mec ümbärdab žilod. Žilon pen' pala sijadase 15 km päivlaskmha Mui-järven lodehližel randal.

Matkad Petroskoihesai om 270 kilometrad suvipäivnouzmha orhal, 375 km raudtedme, 440 km avtotedme. Lähembaine lidn om Kostamukš, 97 km lodeheze orhal. Sojärv — Kostamukš-raudtekeskust läbitab žilod, Mujezerk-raudtestancii om siš.

Klimat om ven. Voden keskmäine lämuz om +1,3 C°.

Tobmuz

Mujezerskii-žilo om lidnankundan üks'jäižeks eländpunktaks.

Kaik kümne ezitajad mülüdas lidnankundan Nevondkundha (ven.: Совет поселения). Valitihe heid järgenduseližen kerdan vn 2013 sügüz'kun 8. päiväl (koumanz' kucund)^[1].

Lüdmila Barinkova radab lidnankundan pämehen vn 2013 sügüz'kun 8. päivän valičendoiden jäl'ghe. Hänen valdatusiden strok om viž vot.

Eläjad

Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe žilon eläjiden lugu oli 4 007 ristitud, vn 2010 — 3 328 ristitud, vn 2021 — 2 604 ristitud. Kaik 2 862 eläjad oli žilos vl 2017. Kaikiš suremb žilon ristitišt oli 4 400 eläjad vl 1989. Rajonan ristitišton kaks' seičemendest eläb žilos.

Ortodoksižen hristanuskondan Jumalanmaman «Kaiken car'ak»-jumalaižen (ven.: «Всецарица») pühäpert' om saudud žilos.

Lapsiden opendusen aluzkundad oma keskškol i čomamahtoiden škol. Kul'turpert' i rajonan kirjišt ratas žilos.