Präžan rahvahaline rajon

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Präžan rahvahaline rajon
Пряжинский национальный район (ven.)
Priäžän kanzalline piiri (karj.)
Prääsän kansallinen piiri (suom.)
Znam
Coat of Arms of Pryazhinski rayon (Karelia).png
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Präž
Eläjiden lugu (2016) 14 456 ristitud
Pind 6 395 km²
Präžan rahvahaline rajonПряжинский национальный район (ven.)Priäžän kanzalline piiri (karj.)Prääsän kansallinen piiri (suom.)

Präžan rahvahaline rajon (venäkelel: Пряжинский национальный район, karjalan keled: Priäžän kanzalline piiri, suomeks: Prääsän kansallinen piiri) om Venälaižen Federacijan Karjalan Tazovaldkundan municipaline ühtnik.

Administrativine keskuz om lidnanvuitte Präž-žilo.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajon om sädud vl 1930, uhokun 28. päivän VCIK:an käskön mödhe, ühtenzoittihe Pühäjärven i Sämjärven rajonid.

Vozil 1941−1944 Suomenman sodaväged oliba rajonas.

Vspäi 1956 enččen Vedljärven rajonan territorii mülüb Präžan rajonha päiči Tigvjärven küläkundas. Vozil 1963−1966 Präžan rajonan territorii mülüi Änižröunan rajonha.

Vs 2008 redukun 7. päiväspäi rajonan nimi om «rahvahaline»-sananke rajonan Nevondkundan pätandan mödhe.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Präžan rahvahaline rajon om Karjalan Tazovaldkundan suvine taho. Pind — 6 395 nellikkilometrad (10nz' sija tazovaldkundas 18späi), saum vezid om 9,4% (600 km²).

Om röunoid 6 Venäman rajonanke:

Reljef om kukhikaz mecakaz sodunu tazangišt. Joged mülüdas Atlantižen valdmeren basseinha, erigoitai pird Änižen i Ladogan basseinoiden keskes läbitab rajonan territorijad. Znamasine järv om Sämjärv (ven. Сямозеро) 266 km² pindanke rajonan pohjoižes.

Klimat om ven pehmed. Vilukun keskmäine lämuz om −10,7 C°, heinkun kesklämuz om +16,3 C°.

Londuseližed varad oma turbaz, sauvondmaterialad (rugižkivi, ozrikkivi, mramor, sauvondkivi, savi), mec, kala, reskvezi.

Vspäi 2005 rajonan territorii jagase 7 municipaližhe ühtnikha: 1 lidnankund da 6 küläkundad.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 18 224 ristitud, vl 2010 — 14 664 ristitud.

Kaik om 82 eländpunktad rajonas (vl 2005), sidä kesken 1 lidnanvuitte žilo, 14 külänvuittušt žilod, 3 raudtestancijad kaikenaigaiženke ristitištonke da 63 küläd.

Toižed sured eländpunktad oma Čaln-žilo (2,6 tuh. rist. vl 2013), Essoil-žilo (1,7 tuh. rist. vl 2013) da Matrosad-žilo (1,4 tuh. rist. vl 2016).

Rahvahad (vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe, enamba 5%): venälaižed — 46%, karjalaižed — 37%, suomalaižed — 6%, vaugedvenälaižed — 5%, toižed rahvahad — 6%.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]


Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]