Präžan rahvahaline rajon

Vikipedii-späi
Präžan rahvahaline rajon
Пряжинский национальный район (ven.)
Priäžän kanzalline piiri (karj.)
Prääsän kansallinen piiri (suom.)
Znam
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Präž
Eläjiden lugu (2016) 14,456 ristitud
Pind 6,395 km²
Präžan rahvahaline rajon Пряжинский национальный район (ven.) Priäžän kanzalline piiri (karj.) Prääsän kansallinen piiri (suom.)

Präžan rahvahaline rajon (venäkelel: Пряжинский национальный район, karjalan keled: Priäžän kanzalline piiri, suomeks: Prääsän kansallinen piiri) om Venälaižen Federacijan Karjalan Tazovaldkundan municipaline ühtnik.

Administrativine keskuz om lidnanvuitte Präž-žilo.

Istorii[vajehta | vajehtada lähte]

Rajon om sädud vl 1930, uhokun 28. päivän VCIK:an käskön mödhe, ühtenzoittihe Pühäjärven i Sämjärven rajonid.

Vozil 1941−1944 Suomenman sodaväged oliba rajonas.

Vspäi 1956 enččen Vedljärven rajonan territorii mülüb Präžan rajonha päiči Tigvjärven küläkundas. Vozil 1963−1966 Präžan rajonan territorii mülüi Änižröunan rajonha.

Vs 2008 redukun 7. päiväspäi rajonan nimi om «rahvahaline»-sananke rajonan Nevondkundan pätandan mödhe.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada lähte]

Präžan rahvahaline rajon om Karjalan Tazovaldkundan suvine taho. Pind — 6 395 nellikkilometrad (10nz' sija tazovaldkundas 18späi), saum vezid om 9,4% (600 km²).

Om röunoid 6 Venäman rajonanke:

Reljef om kukhikaz mecakaz sodunu tazangišt. Joged mülüdas Atlantižen valdmeren basseinha, erigoitai pird Änižen i Ladogan basseinoiden keskes läbitab rajonan territorijad. Znamasine järv om Sämjärv (ven.: Сямозеро) 266 km² pindanke rajonan pohjoižes.

Klimat om ven pehmed. Vilukun keskmäine lämuz om −10,7 C°, heinkun kesklämuz om +16,3 C°.

Londuseližed varad oma turbaz, sauvondmaterialad (rugižkivi, ozrikkivi, mramor, sauvondkivi, savi), mec, kala, reskvezi.

Vspäi 2005 rajonan territorii jagase sečemeks municipaližeks ühtnikaks: üks' lidnankund da kuz' küläkundad.

Eläjad[vajehta | vajehtada lähte]

Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 18 224 ristitud, vl 2010 — 14 664 ristitud.

Kaik om 82 eländpunktad rajonas (vl 2005), sidä kesken üks' lidnanvuitte žilo, 14 külänvuittušt žilod, koume raudtestancijad kaikenaigaiženke ristitištonke da 63 küläd.

Toižed znamasižed eländpunktad oma Čaln-žilo (2,6 tuh. rist. vl 2013), Essoil-žilo (1,7 tuh. rist. vl 2013) da Matrosad-žilo (1,4 tuh. rist. vl 2016).

Rahvahad (vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe, enamba 5%): venälaižed — 46%, karjalaižed — 37%, suomalaižed — 6%, vaugedvenälaižed — 5%, toižed rahvahad — 6%.

Homaičendad[vajehta | vajehtada lähte]


Irdkosketused[vajehta | vajehtada lähte]