Louhin rajon

Louhin rajon
Лоухский район (ven.)
Louhen piiri (suom.)
Znam (text);	Flag (text);
Valdkund	Venäma
Administrativine keskuz	Louhi
Eläjiden lugu (2016)	12,056 ristitud
Pind	22,551 km²

Louhin rajon (venäkelel: Лоухский район, suom.: Louhen piiri) om municipaline ühtnik Karjalan Tazovaldkundas, Venälaižes Federacijas.

Administrativine keskuz om lidnanvuitte Louhi-žilo.

Istorii

Rajonan aluz om pandud vl 1927 Karjalha, elokun 29. päivän VCIK:an käskön mödhe. Möhemba Kesten'gan rajonan territorijad ühtištuihe Louhin rajonanke.

Suren Tatanman sodan aigan vozil 1941−1944 Saksanman sodavägiden «Norvegii»-armijan suvine jouk okkupirui rajonan päivlaskmad.

Geografijan andmused

Louhin rajon om Karjalan Tazovaldkundan pohjoine taho. Pind — 22 551 nellikkilometrad (ühtenz' sija tazovaldkundas 18späi). Mec otab territorijan nell' seičemendest (12,6 tuh. km²), se om kavag'mec tobjimalaz. Saum soid i sokahid maid om nelländez.

Om röunoid 3 Venäman rajonanke, mugažo Suomenmanke:

suves Karjalan Tazovaldkundan Kemin rajonanke da Kalevalan rahvahaliženke rajonanke;
päivlaskmas Suomenman Pohjoižpohjanma-agjanke (röun 120 km pitte);
pohjoižes Murmanskan agjan Kandalakšan rajonanke.

Vauktan meren Kandalakšan laht lainištab rajonan pohjoižpäivnouzmaižid randoid 150 km pitte.

Maanselkän ülüz om rajonan lodehes, Karjalan kaikiš korktemb Nuorunen-mägi sijadase siš, 577 m korkte. Toižen territorijan reljef om tazo. Tuhad penid järvid i sadad penid jogid oma rajonas. Joged mülüdas Vauktan meren basseinha. Kaikiš surembad järved oma Toppajärv (986 km²) da Päjärv (659 km²), ned oma Kuman vezivaradimen palad vspäi 1966.

Klimat om kontinentaline. Vilukun keskmäine lämuz om −12,6 C°, heinkun kesklämuz om +14,2 C°.

Londuseližed varad oma metallad (titan, kuld, platin)^[1], sauvondmaterialad (sauvondkivi, rugižkivi, ozrikkivi, gabrodiabaz, letked, gravii), špat, kvarc, loštkivi, hel'm, mec, kala, reskvezi, gidroenergii.

Vspäi 2005 rajonan territorii jagase 7 municipaližhe ühtnikha: 3 lidnankund da 4 küläkundad.

Eläjad

Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 20 128 ristitud, vl 2010 — 14 760 ristitud.

Kaik om 30 eländpunktad rajonas (vl 2005), sidä kesken 3 lidnanvuittušt žilod, 15 külänvuittušt žilod, 5 raudtestancijad da 7 küläd.

Toižed sured eländpunktad oma lidnanvuiččed Čup-žilo (2,4 tuh. rist. vl 2016) da Päjärv-žilo (1,7 tuh. rist. vl 2016), mugažo külänvuitte Kesten'g-žilo (1,1 tuh. rist. vl 2013).

Rahvahad (vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe, enamba 0,4%)^[2]: venälaižed — 71,4%, karjalaižed — 15,3%, vaugedvenälaižed — 6,9%, ukrainalaižed — 3,1%, suomalaižed — 0,85%, totarlaižed — 0,4%, toižed rahvahad — 2,0%, rahvahuden ozutandata — 0,05%.

Vl 2002 20 vepsläšt eli rajonas (0,1% sen ristitištospäi).

Ižanduz

Rajonan ižandusen päsarakod oma mecan varhapanend, pumaterialan ümbriradmine, kalanpüdand, kalankazvatuz, sauvondkiven samine, gidroenergetik (Kuman GES), turizm, torguind.

Homaičendad

Irdkosketused

Louhin rajonan oficialine sait (louhiadm.ru). (ven.)
Louhin rajon Karjalan Tazovaldkundan oficialižel gov.karelia.ru-saital. (ven.) (angl.) (suom.)

[1] Итоги социально-экономического развития района за 2015 год (Rajonan socialiž-ekonomižen šingotesen lopmižed 2015 vodes). — Louhin rajonan oficialine sait (louhiadm.ru).

[2] Справка об исторических, культурных, демографических и национальных особенностях Лоухского района (Tedonandmine Louhin rajonan istorižiš, kul'turižiš, demografižiš da rahvahaližiš eriližusiš). — Karjalan Tazovaldkundan Ohjastuz (gov.karelia.ru). (ven.)

[1]

[2]