Louhin rajon

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Louhin rajon
Лоухский район (ven.)
Louhen piiri (suom.)
Znam
Louhi.jpg
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Louhi
Eläjiden lugu (2016) 12,056 ristitud
Pind 22,551 km²
Louhin rajon Лоухский район (ven.) Louhen piiri (suom.)

Louhin rajon (venäkelel: Лоухский район, suom.: Louhen piiri) om municipaline ühtnik Karjalan Tazovaldkundas, Venälaižes Federacijas.

Administrativine keskuz om lidnanvuitte Louhi-žilo.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajonan aluz om pandud vl 1927 Karjalha, elokun 29. päivän VCIK:an käskön mödhe. Möhemba Kesten'gan rajonan territorijad ühtištuihe Louhin rajonanke.

Suren Tatanman sodan aigan vozil 1941−1944 Saksanman sodavägiden «Norvegii»-armijan suvine jouk okkupirui rajonan päivlaskmad.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Louhin rajon om Karjalan Tazovaldkundan pohjoine taho. Pind — 22 551 nellikkilometrad (ühtenz' sija tazovaldkundas 18späi). Mec otab territorijan nell' seičemendest (12,6 tuh. km²), se om kavag'mec tobjimalaz. Saum soid i sokahid maid om nelländez.

Om röunoid 3 Venäman rajonanke, mugažo Suomenmanke:

Vauktan meren Kandalakšan laht lainištab rajonan pohjoižpäivnouzmaižid randoid 150 km pitte.

Maanselkän ülüz om rajonan lodehes, Karjalan kaikiš korktemb Nuorunen-mägi sijadase siš, 577 m korkte. Toižen territorijan reljef om tazo. Tuhad penid järvid i sadad penid jogid oma rajonas. Joged mülüdas Vauktan meren basseinha. Kaikiš surembad järved oma Toppajärv (986 km²) da Päjärv (659 km²), ned oma Kuman vezivaradimen palad vspäi 1966.

Klimat om kontinentaline. Vilukun keskmäine lämuz om −12,6 C°, heinkun kesklämuz om +14,2 C°.

Londuseližed varad oma metallad (titan, kuld, platin)[1], sauvondmaterialad (sauvondkivi, rugižkivi, ozrikkivi, gabrodiabaz, letked, gravii), špat, kvarc, loštkivi, hel'm, mec, kala, reskvezi, gidroenergii.

Vspäi 2005 rajonan territorii jagase 7 municipaližhe ühtnikha: 3 lidnankund da 4 küläkundad.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 20 128 ristitud, vl 2010 — 14 760 ristitud.

Kaik om 30 eländpunktad rajonas (vl 2005), sidä kesken 3 lidnanvuittušt žilod, 15 külänvuittušt žilod, 5 raudtestancijad da 7 küläd.

Toižed sured eländpunktad oma lidnanvuiččed Čup-žilo (2,4 tuh. rist. vl 2016) da Päjärv-žilo (1,7 tuh. rist. vl 2016), mugažo külänvuitte Kesten'g-žilo (1,1 tuh. rist. vl 2013).

Rahvahad (vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe, enamba 0,4%)[2]: venälaižed — 71,4%, karjalaižed — 15,3%, vaugedvenälaižed — 6,9%, ukrainalaižed — 3,1%, suomalaižed — 0,85%, totarlaižed — 0,4%, toižed rahvahad — 2,0%, rahvahuden ozutandata — 0,05%.

Vl 2002 20 vepsläšt eli rajonas (0,1% sen ristitištospäi).

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajonan ižandusen päsarakod oma mecan varhapanend, pumaterialan ümbriradmine, kalanpüdand, kalankazvatuz, sauvondkiven samine, gidroenergetik (Kuman GES), turizm, torguind.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Итоги социально-экономического развития района за 2015 год (Rajonan socialiž-ekonomižen šingotesen lopmižed 2015 vodes). — Louhin rajonan oficialine sait (louhiadm.ru).
  2. Справка об исторических, культурных, демографических и национальных особенностях Лоухского района (Tedonandmine Louhin rajonan istorižiš, kul'turižiš, demografižiš da rahvahaližiš eriližusiš). — Karjalan Tazovaldkundan Ohjastuz (gov.karelia.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]