Louhin rajon

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Louhin rajon
Лоухский район (ven.)
Louhen piiri (suom.)
Znam
Louhi.jpg
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Louhi
Eläjiden lugu (2016) 12 056 ristitud
Pind 22 551 km²
Louhin rajonЛоухский район (ven.)Louhen piiri (suom.)

Louhin rajon (venäkelel: Лоухский район, suom.: Louhen piiri) om municipaline ühtnik Karjalan Tazovaldkundas, Venälaižes Federacijas.

Administrativine keskuz om lidnanvuitte Louhi-žilo.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajonan aluz om pandud vl 1927 Karjalha, elokun 29. päivän VCIK:an käskön mödhe. Möhemba Kesten'gan rajonan territorijad ühtištuihe Louhin rajonanke.

Suren Tatanman sodan aigan vozil 1941 - 1944 Saksanman sodavägiden «Norvegii»-armijan suvine jouk okkupirui rajonan päivlaskmad.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Louhin rajon om Karjalan Tazovaldkundan pohjoine taho. Pind — 22 551 nellikkilometrad (ühtenz' sija tazovaldkundas 18späi). Mec otab territorijan nell' seičemendest (12,6 tuh. km²), se om kavag'mec tobjimalaz. Saum soid i sokahid maid om nelländez.

Om röunoid 3 Venäman rajonanke, mugažo Suomenmanke:

Vauktan meren Kandalakšan laht lainištab rajonan pohjoižpäivnouzmaižid randoid 150 km pitte.

Maanselkän ülüz om rajonan lodehes, Karjalan kaikiš korktemb Nuorunen-mägi sijadase siš, 577 m korkte. Toižen territorijan reljef om tazo. Tuhad penid järvid i sadad penid jogid oma rajonas. Joged mülüdas Vauktan meren basseinha. Kaikiš surembad järved oma Toppajärv (986 km²) da Päjärv (659 km²), ned oma Kuman vezivaradimen palad vspäi 1966.

Klimat om kontinentaline. Vilukun keskmäine lämuz om -12,6°C, heinkun kesklämuz om +14,2°C.

Londuseližed varad oma metallad (titan, kuld, platin)[1], sauvondmaterialad (sauvondkivi, rugižkivi, ozrikkivi, gabrodiabaz, letked, gravii), špat, kvarc, loštkivi, hel'm, mec, kala, reskvezi, gidroenergii.

Vspäi 2005 rajonan territorii alajagase 7 municipaližhe ühtnikha: 3 lidnankund da 4 küläkundad.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 20 128 ristitud, vl 2010 — 14 760 ristitud.

Kaik om 30 eländpunktad rajonas (vl 2005), sidä kesken 3 lidnanvuittušt žilod, 15 külänvuittušt žilod, 5 raudtestancijad da 7 küläd.

Toižed sured eländpunktad oma lidnanvuiččed Čup-žilo (2,4 tuh. rist. vl 2016) da Päjärv-žilo (1,7 tuh. rist. vl 2016), mugažo külänvuitte Kesten'g-žilo (1,1 tuh. rist. vl 2013).

Rahvahad (vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe, enamba 0,4%)[2]: venälaižed — 71,4%, karjalaižed — 15,3%, vaugedvenälaižed — 6,9%, ukrainalaižed — 3,1%, suomalaižed — 0,85%, totarlaižed — 0,4%, toižed — 2,0%, rahvahuden ozutandata — 0,05%.

Vl 2002 20 vepsläšt eli rajonas (0,1% sen ristitištospäi).

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajonan ižandusen päsarakod oma mecan varhapanend, pumaterialan ümbriradmine, kalanpüdand, kalankazvatuz, sauvondkiven samine, gidroenergetik (Kuman GES), turizm, torguind.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Итоги социально-экономического развития района за 2015 год (Rajonan socialiž-ekonomižen šingotesen lopmižed 2015 vodes). — Louhin rajonan oficialine sait (louhiadm.ru).
  2. Справка об исторических, культурных, демографических и национальных особенностях Лоухского района (Tedonandmine Louhin rajonan istorižiš, kul'turižiš, demografižiš da rahvahaližiš eriližusiš). — Karjalan Tazovaldkundan Ohjastuz (gov.karelia.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.