Kalevalan rahvahaline rajon

Kalevalan rahvahaline rajon
Калевальский национальный район (ven.)
Kalevalan kanzalline piiri (karj.)
Kalevalan kansallinen piiri (suom.)

Znam	Flag
Valdkund	Venäma
Administrativine keskuz	Kalevala
Eläjiden lugu (2016)	7,063 ristitud
Pind	13,316 km²

Kalevalan rahvahaline rajon (ven.: Калевальский национальный район, karj.: Kalevalan kanzalline piiri, suom.: Kalevalan kansallinen piiri) om municipaline ühtnik Karjalan Tazovaldkundas, Venälaižes Federacijas.

Administrativine keskuz om lidnanvuitte Kalevala-žilo. Rajonan ristitišton viž ühesandest eläb žilos.

Istorii

19. voz'sadal Elias Lönnrot kirjuti tetaban Kalevala-eposan runoiden tobmad palad rajonan nügüd'aigaižes territorijas.

Rajonan aluz om pandud vl 1927 Karjalha kuti Uhtan rajon, elokun 29. päivän VCIK:an käskön mödhe. Vl 1930 ühtištadihe enččen Kem'jogin rajonan territorijad Uhtan rajonanke. Vn 1935 uhokun 20. päiväl VCIK udesnimiti rajonad nügüdläižikš Kalevala-eposan sadavoččen jubilejan oiktastuseks. Kalevala-žilo nimitihe Uht-žiloks vhesai 1963.

Suren Tatanman sodan aigan vozil 1941 (heinku) — 1944 (reduku) Suomenman sodaväged, sid' Saksanman armii, oliba rajonan päivlaskmas.

Vozil 1963 (1. uhoku) — 1966 (30. tal'vku) Kalevalan rajon oli Kemin rajonan palaks. Vn 1983 sulakus Kostamukš kändihe lidnaks tazovaldkundan alištusenke. Voknemen küläkund (ven. Вокнаволокский сельсовет) mugažo läksi rajonaspäi, Kostamukšale alištushe.

Vspäi 1992 rajonan nimi om «rahvahaline»-sananke Karjalan Tazovaldkundan Ülembaižen Nevondkundan pätandan mödhe.

Geografijan andmused

Kalevalan rahvahaline rajon om Karjalan Tazovaldkundan lodehline taho. Pind — 13 316 nellikkilometrad (videnz' sija tazovaldkundas 18:späi). Sadavozne mec katab territorijan koume videndest, necišpäi pedajikod ottas 85 %. Saum soid om koumandez, vezid — kudendez. Vl 2006 Kalevalan rahvahaline puišt om sätud rajonan territorijas.

Om röunoid Karjalan Tazovaldkundan videnke rajonanke, mugažo Suomenmanke:

• päivnouzmas Kemin rajonanke;
• suvipäivnouzmas Belomorskan rajonanke;
• suves Mujezerskijan rajonanke;
• suvipäivlaskmas Kostamukšan lidnümbrikonke;
• päivlaskmas Suomenman Kainu- i Pohjoižpohjanma-agjoidenke;
• pohjoižes Louhin rajonanke.

Joged oma kos'kekahad, ned mülüdas Kem'-jogen da Vauktan meren basseinoihe. Kaik om 13 znamasišt joged i 50 järedad järved. Kaikiš surembad järved oma tektonižen augotižlibundan Kuito-järved rajonan keskuses: Üläkuito (197,6 km²), Keskkuito (275,7 km², om vezivaradimeks vspäi 1980) da Alakuito (141,3 km²).

Londuseližed varad oma turbaz, metallad (raudkivend, vas'k, molibden), kvarcit, mec, kala, reskvezi, gidroenergii.

Vspäi 2005 rajonan territorii jagase nelläks municipaližeks ühtnikaks: üks' lidnankund da koume küläkundad.

Eläjad

Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe rajonan eläjiden lugu oli 10 628 ristitud, vl 2010 — 8 321 ristitud.

Kaik om ühesa eländpunktad rajonas (vl 2005), niiden kesken üks' lidnanvuitte žilo, kuz' külänvuittušt žilod da kaks' küläd.

Toine znamasine eländpunkt om külänvuitte Borovoi-žilo (1,6 tuh. rist. vl 2016).

Rahvahad (enamba 3 % vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe): venälaižed — 46,3 %, karjalaižed — 35,9 %, vaugedvenälaižed — 9,8 %, ukrainalaižed — 3,2 %, toižed — 4,8 %.

Irdkosketused

• Kalevalan rahvahaližen rajonan oficialine sait (visitkalevala.ru). (ven.) (angl.) (suom.)
• Kalevalan rahvahaline rajon Karjalan Tazovaldkundan oficialižel gov.karelia.ru-saital. (ven.) (angl.) (suom.)