Kalevalan rahvahaline rajon

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Kalevalan rahvahaline rajon
Калевальский национальный район (ven.)
Kalevalan kanzalline piiri (karj.)
Kalevalan kansallinen piiri (suom.)
Znam (text)
RUS Калевальский район COA.png
Flag (text)
Flag of Kalevalsky rayon (Karelia).svg
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Kalevala
Eläjiden lugu (2016) 7 063 ristitud
Pind 13 316 km²
Kalevalan rahvahaline rajon Калевальский национальный район (ven.) Kalevalan kanzalline piiri (karj.) Kalevalan kansallinen piiri (suom.)

Kalevalan rahvahaline rajon (ven.: Калевальский национальный район, karj.: Kalevalan kanzalline piiri, suom.: Kalevalan kansallinen piiri) om municipaline ühtnik Karjalan Tazovaldkundas, Venälaižes Federacijas.

Administrativine keskuz om lidnanvuitte Kalevala-žilo. Rajonan ristitišton viž ühesandest eläb žilos.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

19. voz'sadal Elias Lönnrot kirjuti tetaban Kalevala-eposan runoiden tobmad palad rajonan nügüd'aigaižes territorijas.

Rajonan aluz om pandud vl 1927 Karjalha kuti Uhtan rajon, elokun 29. päivän VCIK:an käskön mödhe. Vl 1930 enččen Kem'jogin rajonan territorijad ühtištuihe Uhtan rajonanke. Vl 1935 uhokun 20. päiväl VCIK udesnimiti rajonad nügüdläižikš Kalevala-eposan sadavoččen jubilejan oiktastuseks. Kalevala-žilo nimitihe Uht-žiloks vhesai 1963.

Suren Tatanman sodan aigan vozil 1941 (heinku) - 1944 (reduku) Suomenman sodaväged, sid' Saksanman armii, oliba rajonan päivlaskmas.

Vozil 1963 (1. uhoku) - 1966 (30. tal'vku) Kalevalan rajon oli Kemin rajonan palaks. Vn 1983 sulakus Kostamukš tegihe lidnaks tazovaldkundan alištusenke. Voknemen küläkund (ven. Вокнаволокский сельсовет) mugažo läksi rajonaspäi, Kostamukšale alištushe.

Vspäi 1992 rajonan nimi om «rahvahaline»-sananke Karjalan Tazovaldkundan Ülembaižen Nevondkundan pätandan mödhe[1].

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kalevalan rahvahaline rajon om Karjalan Tazovaldkundan lodehline taho. Pind — 13 316 nellikkilometrad (videnz' sija tazovaldkundas 18späi). Sadavozne mec katab territorijan koume videndest, necišpäi pedajikod oma 85%. Saum soid om koumandez, vezid — kudendez. Vl 2006 Kalevalan rahvahaline puišt om sätud rajonan territorijas.

Om röunoid 5 Karjalan Tazovaldkundan rajonanke, mugažo Suomenmanke:

Joged oma kos'kekahad, ned mülüdas Kem'-jogen da Vauktan meren basseinoihe. Kaik om 13 znamasišt joged i 50 järedad järved. Kaikiš surembad järved oma tektonižen augotižlibundan Kuito-järved rajonan keskuses: Üläkuito (197,6 km²), Keskkuito (275,7 km², vezivaradim vspäi 1980) da Alakuito (141,3 km²).

Londuseližed varad oma turbaz, metallad (raudkivend, vas'k, molibden), kvarcit, mec, kala, reskvezi, gidroenergii.

Vspäi 2005 rajonan territorii alajagase 4 municipaližhe ühtnikha: 1 lidnankund da 3 küläkundad.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 10 628 ristitud, vl 2010 — 8 321 ristitud.

Kaik om 9 eländpunktad rajonas (vl 2005), sidä kesken 1 lidnanvuitte žilo, 6 külänvuittušt žilod da 2 küläd.

Toine sur' eländpunkt om külänvuitte Borovoi-žilo (1,6 tuh. rist. vl 2016).

Rahvahad (vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe, enamba 3%): venälaižed — 46,3%, karjalaižed — 35,9%, vaugedvenälaižed — 9,8%, ukrainalaižed — 3,2%, toižed — 4,8%.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Историческая справка о районе (Tedonandmine rajonan istorijas). — Kalevalan rahvahaližen rajonan oficialine sait (visitkalevala.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]