Kalevala (žilo)

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Kalevala (vep. i karj.)
Калевала (ven.)
Uhtua / Kalevala (suom.)
Flag
Flag of Kalevala (Karelia).png
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2016) 3 902 ristitud
Kalevala (vep. i karj.) Калевала (ven.) Uhtua / Kalevala (suom.)
Pämez' Zoja Pekšujeva (2 013-)
Telefonkod +7-81 454-xx-xxx
Avtokod 10
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Disambig gray.svg Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Kalevala (mugažo karjalan kelel; ven.: Калевала, suom.: Uhtua vai Kalevala) om Venäman lidnanvuitte žilo Karjalan Tazovaldkundan pohjoižes. Se om Kalevalan rahvahaližen rajonan administrativine keskuz da kaikiš suremb eländpunkt, mugažo Kalevalan lidnkundan keskuz.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ezmäižed eländpunktad Kalevalan sijas mainitasoiš vozil 1552-1553. Necen eländpunktan nimi oli Uht (karj. Uhtua). 19. voz'sadal Elias Lönnrot kirjuti tetaban Kalevala-eposan runoiden tobmad palad nügüdläižen žilon tahos.

Venäman rahvahanikoiden sodan aigan Uhtan Tazovaldkund oli tedotadud žilos lähižiden kundoiden suiman jäl'ghe vl 1920 keväz'kus, no Rusttan armijan sodaväged tuliba Uhtaha sil-žo vodel semendkus.

Uht tegihe ühtennimižen rajonan keskuseks vl 1927 elokun 29. päiväl. Vl 1935 uhokun 20. päiväl VCIK udesnimiti rajonad Kalevala-eposan sadavoččen jubilejan oiktastuseks.

Toižen mail'man sodan aigan frontan ezipird oli 16 kilometras žilospäi päivlaskmha.

Vl 1963 udesnimitihe žilod-ki rajonan nimitusen mödhe nügüdläižikš i anttihe lidnanvuiččen žilon statusad.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Žilo sijadase rajonan keskuses, Keskkuito-järven-vezivaradimen pohjoižel randal. Matkad Petroskoihesai om 411 kilometrad suvhe orhal, 553 km avtotedme. Lähembaine lidn om Kostamukš, 74 km orhal, 148 km avtotedme.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

10 ezitajad mülüdas Lidnkundan Nevondkundha (ven. Совет поселения). Valitihe heid järgenduseližen kerdan vl 2013 sügüz'kun 8. päiväl (koumanz' kucund)[1].

Zoja Pekšujeva radab lidnkundan pämehen vn 2013 sügüz'kun 8. päivän valičendoiden jäl'ghe. Hänen valdatusiden strok om nell' vot. Varapämez' da koume specialistad oma hänele abhu.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 5 578 ristitud (kaikiš suremb ristitišt), vl 2010 — 4 529 ristitud. Rajonan ristitišton viž ühesandest eläb žilos.

Hristanuskondan kaks' tulendad om žilos: ortodoksine i lüteranine kundad.

Vspäi 1999 Kalevalan rahvahaline municipaline kodirandantedištandmuzei om avaitud žilos.

Ižanduz da transport[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ižandusen sarakod oma mecan varhapanend (mecižandusen edheotand) da avtotesauvondan kompanijan palakund.

Avtote ühtenzoitab žilod Keminke vspäi 1928. 1920-1990-nzil vozil žilo oli ühtenzoittud mugažo lendimil, purulaivoil i motorvenehil Karjalan lidnoidenke.

Kul'turpert', lapsidensädamižen pert' i 3 kirjištod oma žilos. Opendusen aluzkundad oma alaškol, keskškol, lapsidenmuzikškol, lapsidensportškol.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Выборы депутатов Калевальского городского поселения третьего созыва (Kalevalan lidnkundan ezitajiden valičendad - koumanz' kucund). — Tedod mänijoiš valičendoiš da referendumiš (vybory.izbirkom.ru) // Venälaižen Federacijan keskuzline valičemižlaudkund. (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]