Präž

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Präž
Пряжа (ven.)
Priäžä (karj.)
Prääsä (suom.)
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2019-01-01) 3 487 ristitud
Präž Пряжа (ven.) Priäžä (karj.) Prääsä (suom.)
Pämez' Aleksandr Karpov
(sügüz'ku 2 013—)
Telefonkod +7-81 456-xx-xxx
Avtokod 10
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Präž (ven.: Пряжа, karj.: Priäžä, suom.: Prääsä) om Venäman lidnanvuitte žilo Karjalan Tazovaldkundan suves. Se om Präžan rahvahaližen rajonan administrativine keskuz da kaikiš suremb eländpunkt, mugažo Präžan lidnankundan keskuz.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ezmäižed eländpunktad Präžanjärven randoil mainitasoiš Änižen pätinan aigkirjas vll 1582−1583. Külä Präž-nimenke mainitase ezmäižen kerdan 1640-nzil vozil.

18. voz'sadan augotišel manmehed sordiba mec, vaumičiba puhil't i saiba raudkivendod järvespäi — kaik Oloncan tegimiden täht.

Toižen mail'man sodan vozil 1941−1944 Suomenman sodaväged oliba žilos, kudambad nimitihe Teru:ks sil aigal.

Vl 1962 anttihe žilole lidnanvuiččen žilon statusad. Žilon päiv praznuičese kezakun 5. päiväl.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Žilo sijadase rajonan päivnouzmas, ühtennimižen järven päivlaskmaižel randal. Matkad Petroskoihesai om 42 kilometrad päivnouzmha orhal vai 52 km avtotedme, se om lähembaine lidn.

Voden keskmäine lämuz om +2,7 C°.

Man'g-žilo (ven.: Маньга), Man'g-külä i Kindasovo-külä mülüdas lidnankundha Präžan ližaks, niiden ühthine ristitišt oli 65 eläjad vl 2013. Lidnankundan pind — 545 km².

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidnankundan uz' päkäskuz om vahvištadud vl 2012, se vajehti vn 2008 päkäskust.

Kaik 10 ezitajad mülüdas Lidnankundan Nevondkundha (ven.: Совет поселения). Valitihe heid järgenduseližen kerdan vl 2013 sügüz'kun 8. päiväl (koumanz' kucund)[1]. Andrei Stajennii radab sen ezimehen.

Aleksandr Karpov radab lidnankundan pämehen vn 2013 sügüz'kun 8. päivän valičendoiden jäl'ghe. Hänen valdatusiden strok om viž vot. Varapämez' om hänele abhu.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 1939 žilon ristitišt oli 1 898 eläjad, vl 1959 — 2 519 eläjad. Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe žilon eläjiden lugu oli 4 269 ristitud, vl 2010 — 3 675 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt oli 4 809 eläjad vl 1979. Rajonan ristitišton nelländez eläb žilos.

Vspäi 2001 ortodoksižen hristanuskondan Pühän Jumalanmaman Katken kivesine pühäpert'[2] om avaitud žilos, mugažo ph. Uar Egiptalaine-moknikan puine časoun' om saudud vll 2014−2018.

Ižanduz da transport[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ižandusen sarakod oma mecan varhapanend, pumaterialan ümbriradmine, avtotekohendusen edheotandad, marjoiden ümbriradmižtegim, maižanduz, sömän pästand živatoiden täht, turizm.

«Kol»-avtote (E105-trass) ümbärdab žilod pidust' päivlaskmašt röunad. Avtote Sortavalhasai (A-129) lähteb žilospäi.

Kodirandantedištandmuzei, čomamahtoiden lapsidenškol i kaks' rajonkirjištod oma žilos. Opendusen aluzkund om keskškol.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Выборы депутатов Пряжинского городского поселения третьего созыва (Präžan lidnankundan ezitajiden valičendad − koumanz' kucund). — Tedod mänijoiš valičendoiš da referendumiš (vybory.izbirkom.ru) // Venälaižen Federacijan keskuzline valičemižlaudkund. (ven.)
  2. Präžan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]