Präž

Präž
Пряжа (ven.)
Priäžä / Priäžy (karj.)
Prääsä (suom.)
Valdkund	Venäma
Eläjiden lugu (2019-01-01)	3,487 ristitud
Pämez'	Aleksandr Karpov; (sügüz'ku 2013—)
Telefonkod	+7−81 456-xx-xxx
Avtokod	10
Aigvö	UTC+3 (MSK+0)

Präž (ven.: Пряжа, karj.: Priäžä / Priäžy, suom.: Prääsä) om Venäman lidnanvuitte žilo Karjalan Tazovaldkundan suves. Se om Präžan rahvahaližen rajonan administrativine keskuz da kaikiš suremb eländpunkt, mugažo Präžan lidnankundan keskuz.

Istorii[vajehta | vajehtada lähte]

Ezmäižed eländpunktad Präžanjärven randoil mainitasoiš Änižen pätinan aigkirjas vll 1582−1583. Külä Präž-nimenke mainitase ezmäižen kerdan 1640-nzil vozil.

18. voz'sadan augotišel manmehed sordiba mec, vaumičiba puhil't i saiba raudkivendod järvespäi — kaik Oloncan tegimiden täht.

Toižen mail'man sodan vozil 1941−1944 Suomenman sodaväged oliba žilos, kudambad nimitihe Teru:ks sil aigal.

Vl 1962 anttihe žilole lidnanvuiččen žilon statusad. Žilon päiv praznuičese kezakun 5. päiväl.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada lähte]

Žilo sijadase rajonan päivnouzmas, ühtennimižen järven päivlaskmaižel randal. Matkad Petroskoihesai om 42 kilometrad päivnouzmha orhal vai 52 km avtotedme, se om lähembaine lidn.

Voden keskmäine lämuz om +2,7 C°.

Man'g-žilo (ven.: Маньга), Man'g-külä i Kindasovo-külä mülüdas lidnankundha Präžan ližaks, niiden ühthine ristitišt oli 65 eläjad vl 2013. Lidnankundan pind — 545 km².

Tobmuz[vajehta | vajehtada lähte]

Lidnankundan uz' päkäskuz om vahvištadud vl 2012, se vajehti vn 2008 päkäskust.

Kaik 10 ezitajad mülüdas Lidnankundan Nevondkundha (ven.: Совет поселения). Valitihe heid järgenduseližen kerdan vn 2013 sügüz'kun 8. päiväl (koumanz' kucund)^[1]. Andrei Stajennii radab sen ezimehen.

Aleksandr Karpov radab lidnankundan pämehen vn 2013 sügüz'kun 8. päivän valičendoiden jäl'ghe. Hänen valdatusiden strok om viž vot. Varapämez' om hänele abhu.

Eläjad[vajehta | vajehtada lähte]

Vl 1939 žilon ristitišt oli 1 898 eläjad, vl 1959 — 2 519 eläjad. Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe žilon eläjiden lugu oli 4 269 ristitud, vl 2010 — 3 675 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt oli 4 809 eläjad vl 1979. Rajonan ristitišton nelländez eläb žilos.

Vspäi 2001 ortodoksižen hristanuskondan Pühän Jumalanmaman Katken kivine pühäpert'^[2] om avaitud žilos, mugažo ph. Uar Egiptalaine-moknikan puine časoun' om saudud vll 2014−2018.

Ižanduz da transport[vajehta | vajehtada lähte]

Ižandusen sarakod oma mecan varhapanend, pumaterialan ümbriradmine, avtotekohendusen edheotandad, marjoiden ümbriradmižtegim, maižanduz, sömän pästand živatoiden täht, turizm.

«Kol»-avtote (E105-trass) ümbärdab žilod pidust' päivlaskmašt röunad. Avtote Sortavalhasai (A-129) lähteb žilospäi.

Kodirandantedištandmuzei, čomamahtoiden lapsidenškol i kaks' rajonkirjištod oma žilos. Opendusen aluzkund om keskškol.