Bränskan agj

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Bränskan agj
Брянская область
Bränskan agjan flag Bränskan agjan znam
Bränskan agjan flag Bränskan agjan znam
Map of Russia - Bryansk Oblast.svg
Pälidn Bränsk
Pind

- Ühtes
- saum vezid (%).

62-nz'

34 857 km²
0,1

Eläjiden lugu

- Kaik
- Sageduz

39-nz'

1 232 940 ristitud (2015)
35,37 rist./km²

Federaline ümbrik Keskuzline
Venäman ekonomine region Keskuzline
Valdkundkel' (-keled) venäkel'
Gubernator Aleksandr Bogomaz
Ohjastusen pämez' hän-žo
Agjan Duman ezimez' Vladimir Popkov
Gimn Bränskan mec robaiži soravas
Avtokod 32
Aigvöd UTC+3 (MSK+0)

Bränskan agj (ven.: Брянская область) om Venälaižen Federacijan subjekt.

Se mülüb Federaližhe keskuzümbrikho.

Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Bränsk.

Keled[redaktiruida | redaktiruida purde]

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Bränskan agj om olmas vl 1944 heinkun 5. päivälpäi.

Bränskan agjan Päkäskuz[1] om vahvištadud vl 2012 tal'vkun 20. päiväl Agjan Duman ezitajil da om väges nügüd' äiluguižiden vajehtusidenke. Se vajehti enččen Päkäskusen, kudamb oli vahvištadud vl 1996 vilukun 26. päiväl.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Bränskan agjan reljefan kart.

Agj röunatab Kalugan agjanke pohjoižpäivnouzmas, Orelan agjanke päivnouzmas, Kurskan agjanke suvipäivnouzmas, Ukrainanke suves (sen Sumin da Černigovan agjoidenke), Vaugedvenämanke päivlaskmas (sen Gomelin da Mogilövan agjoidenke), Smolenskan agjanke pohjoižes. Bränskan agj om mererandatoi.

Pind om 34 857 km², sidä kesken mec otab läz nelländest. Znamasižed joged oma Desn ližajogidenke da Iput', ned mülüdas Dnepr-jogen basseinha.

Reljef om tazo da alangoikaz tobjan palan. Desnan oiged randpol' om kukhikaz da vanoikaz. Kaikiš korktemb nimetoi čokkoim (292 m) sijadase agjan lodehes, Smolenskan agjanke röunal. Kaikiš madalamb om Desn-jogen kendäk suves (125 m).

Klimat om ven kontinentaline. Tal'v om hobed, keza om pit'k. Heinkun keskmäine lämuz om +18...+20°C, vilukun kesklämuz om -7...-9°C. Paneb sadegid 550-600 mm vodes, sidä kesken kezal 220-230 mm, kaikes tal'ves oleleb 80-100 mm.

Londuseližed varad oma fosforitad, sauvondmaterialad (lete, savi, mouckivi, mel), mustma.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Agjan Duman ištundoiden sija Bränskas.

Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Aleksandr Bogomaz radab gubernatoran vs 2014 sügüz'kun 9. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks, enamba kaht strokud jäl'geten ei sa. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen pämez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusile. Kümne varagubernatorad oma hänele abhu.

Käskusenandai tobmuz om üks'kodine parlament. Se om Bränskan agjan Dum 60 deputatanke. Kaik rahvaz valičeb heid videks vodeks. Vladimir Popkov radab Agjan Duman ezimeheks vs 2014 sügüz'kun 30. päiväspäi.

Radonoigendai tobmuz om Bränskan agjan Ohjastuz. Agjan departamentad, ohjandused da inspekcijad alištudas Ohjastusele.

Gubernatoran valičendad oliba edel ičeze strokud, vl 2015 redukun 13. päiväl. Nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural (79,96%) da radab ühtenden strokun. Järgvaličendad agjan Dumha oliba vl 2014 sügüz'kun 14. päiväl.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 1 278 217 ristitud[2]. Kaikutte seičemenz' ristit kümnespäi om lidnalaine.

Agjas om kuz'toštkümne lidnad da 23 lidnanvuittušt žilod. Toižed sured lidnad (enamba 40 tuh. ristitud, surembaspäi penembha): Klincad da Novozibkov. Vl 2015 kaik om 16 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.

Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): venälaižed (94,7%), ukrainalaižed (1,1%), vaugedvenälaižed (0,4%), armenijalaižed (0,4%), toižed — 1,3%, rahvahuden ozutandata — 2,1%.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Bränskan agjan Päkäskusen tekst vl 2013 (bryanskobl.ru). (ven.)
  2. Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Bränskan agjan lidnad
Bränsk | Dät'kovo | Fokino | Karačev | Klincad | Mglin | Novozibkov | Počep | Sel'co | Sevsk | Starodub | Suraž | Zlink | Žukovk | Trubčevsk | Uneč