Zlink
| Lidnanznam | |
| Valdkund | Venäma |
| Eläjiden lugu (2021) | 5,270 ristitud |
| Pämez' | Aleksandr Morozov (reduku 2019—) |
| Telefonkod | +7−48 358-xx-xxx |
| Avtokod | 32 |
| Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Zlink (ven.: Злы́нка) om Venäman lidn da lidnankund Bränskan agjan suvipäivlaskmas. Se om Zlinkan rajonan administrativine keskuz, agjan kaikiš penemb lidn.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eländpunktan aluz om pandud pagenuzil vanhuskolaižil vl 1700. Se sai lidnan statusad vl 1925. Vozil 1959−1988 Zlinkan rajonan territorii mülüi Novozibkovan rajonha. Vspäi 1986 radiacine redustuz painab Zlinkha Černobilin stancijan avarijan jäl'ghe.
Zlink šingotase gipskartonan tegimel, almazdiskoiden edheotandal[1], mezivinan tegimel[2]. Ende mänetusenmäričimiden i pompiden pästandan edheotand radoi mugažo.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Lidn sijadase rajonan pohjoižes, ühtennimižen jogen randal (Iputin ližajogi), 151 m ü.m.t. keskmäižel korktusel, om ümbärtud mecoil.
Matkad Bränskhasai om 220 km pohjoižpäivnouzmha avtotedme, Vaugedvenäman röunhasai om 11 km päivlaskmha. Lähembaižed lidnad oma Dobruš (Gomelin agj, Vaugedvenäma) 30 km päivlaskmha i Novozibkov 25 km pohjoižpäivnouzmha. Lähembaine raudtestancii nimitase Zlink:aks, sijazihe sidä Viškov-žilho kahesas kilometras lodeheze.
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Pavlovk-žilo (ven.: Павловка, kaikenaigaižeta ristitištota) i Petrovk-külä (ven. Петровка, 83 rist. vl 2010) mülüdas lidnankundha Zlinkan ližaks. Lidnankundan pind om 88,55 km².
Lidnankundan pämez' om lidnan Rahvahandeputatoiden nevondkundan ezimez'. Edeline lidnan pämez' om Galina Lukašova (reduku 2014 — reduku 2019).
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 5 507 ristitud, rajonan nell' ühesandest, vn 2021 — 5 270 ristitud. Kaik 5 460 ristitud elihe lidnas i 5 535 ristitud kaikes lidnankundas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 7 600 eläjad vl 1917 i 8 754 eläjad vl 1939.
Ortodoksižen hristanuskondan nell' jumalanpertid[3] oma saudud lidnas 19. voz'sadan kahtendes polespäi: puine Pühän Jumalanmaman Katken i koume vanhuskolaižiden (Sündun Voznesenjan, Mikulai-čudonsädajan, Mikoi-arhangelan).
Lapsiden opendusen aluzkundad oma kaks' nimitadud päivkodid, kaks' keskškolad (nomer 1 i 2), Zlinkan kul'turan da joudan ühtelmaz (rajonan lapsiden sädamižen keskuz oli edel vn 2017 kezakud), čomamahtoiden škol, Zlinkan sportškol. Bränskan agrarine tehnikum (Starodub), sen Zlinkan filial[4] om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]| Zlink Vikiaitas |
| Bränskan agjan lidnad | ||
| Bränsk | Dät'kovo | Fokino | Karačev | Klincad | Mglin | Novozibkov | Počep | Sel'co | Sevsk | Starodub | Suraž | Zlink | Žukovk | Trubčevsk | Uneč | ||
