Mine sisu juurde

Žukovk

Vikipedii-späi
Žukovk
Жуковка
Lidnanznam
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2021) 17,628 ristitud
Pind 13 km²
Telefonkod +7−48 334-xx-xxx
Avtokod 32
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Žukovk (ven.: Жу́ковка) om Venäman lidn Bränskan agjan pohjoižes. Se om Žukovkan ümbrikon (edel 2021. vot — rajonan) administrativine keskuz.

Eländpunktan aluz om pandud vl 1867 kuti Žukovk-pol'stancii holitamha «Orel — Vitebsk»-raudted. Nimitihe Žukov-pomeššikan-manpidajan kanzannimen mödhe, hän oli otnus mecpilindha. Kätihe raudtestancijaks vl 1871. Saudihe raudanvalamižtegint raudten täht 19. voz'sadan lopus, raudteškolad 20. voz'sadan augotišes. Kätihe tegimišton sijaližeks keskuseks aigan mändes, i sai radnikžilon statusad VCIK:an pätandan mödhe vn 1931 31. päiväl redukud. Radnikžilo sai lidnan statusad vl 1962.

Žukovk šingotase «Stels»-kvadrocikliden, lumi- i solikkuimiden da veloramoiden järedal tegimel, sömtegimišton edheotandoil (maidtegim[1] sen saguden pästandanke, kombisötkentegim, villänümbriradai kombinat), mugažo tehnologižen mašiništon tegim radab i mecan edheotandad oma väges.

Geografijan andmused

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Lidn sijadase Desnan hural randal, 150..160 m ü.m.t. korktusil.

Matkad Bränskhasai om 56 km suvipäivnouzmha. Lähembaižed lidnad oma Dät'kovo 40 km päivnouzmha orhal vai 63 km avtol i Sel'co 40 km suvipäivnouzmha raudtedme.

Latiši-žilo da kuz' küläd mülüihe lidnankundha Žukovkan ližaks. Lidnankundan pind oli 74,4 km².

Lidnankundan tobmuden pämez' oli sen Rahvahandeputatoiden nevondkundan ezimez'. Jäl'gmäine lidnan pämez' oli Galina Šiškareva, radoi vn 2014 tal'vkuspäi vn 2021 keväz'kuhusai.

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu om 18 269 ristitud, rajonan pol', vn 2021 — 17 628 ristitud. Kaik 16 953 ristitud elihe lidnas i 17 917 ristitud kaikes lidnankundas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 19..20 tuhad eläjid vozil 1989−2005 (20 600 rist. vl 1996).

Rahvahad (enamba 0,4 % vl 2021): venälaižed — 92,2 %, ukrainalaižed — 0,4 %, toižed rahvahad — 1,9 %, rahvahahuden ozutandata — 5,5 %.

Ortodoksižen hristanuskondan koume jumalanpertid[2] oma saudud da avaitud lidnas: ph. Aleksandr Nevalaižen jumalanpert' (om udessaudud vll 1991−1995), puine Hristan Eläbzdusen kaumžomal (2004) i puine Pühän Jumalanmaman Katken jumalanpert' rauhiden mehiden kodinno (2005).

Lapsiden opendusen aluzkundad oma severz'-se päivkodid, kaks' keskškolad (nomer 1 i 2), licei, lapsiden sädamižen keskuz, čomamahtoiden škol, lapsiden da norišton sportškol. Bränskan agrarižen tehnikuman (Starodub) Žukovkan filial[3] (ende Žukovkan profškol nomer 33) om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.

  1. Žukovkan maidtegimen sait (from-zhukovka.ru). (ven.)
  2. Žukovkan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
  3. Bränskan agrarine tehnikum, Žukovkan filialan sait (bat-zhukovka.ru). (ven.)



Bränskan agjan lidnad
Bränsk | Dät'kovo | Fokino | Karačev | Klincad | Mglin | Novozibkov | Počep | Sel'co | Sevsk | Starodub | Suraž | Zlink | Žukovk | Trubčevsk | Uneč