Krasnojarskan rand

Krasnojarskan rand
Красноярский край

Krasnojarskan randan flag Krasnojarskan randan znam
Pälidn	Krasnojarsk
Pind - Ühtes - saum vezid (%).	2-nz' 2 366 797 km² 3,9
Eläjiden lugu - Kaik - Sageduz	14-nz' 2,876,497 ristitud (2018) 1,22 rist./km²
Regionaline KSP - Kaik, nügüdläižiš arvoiš - Ühtele hengele	9-nz' 1767,9 mlrd rub. (2016) 615,8 tuh. rub.
Federaline ümbrik	Sibirin
Venäman ekonomine region	Päivnouzmaižen Sibirin
Valdkundkel' (-keled)	venäkel'
Gubernator	Aleksandr Uss (velgusentäutai)
Ohjastusen ezimez'	Viktor Tomenko
Käskusenandajan Suiman ezimez'	Dmitrii Sviridov
Avtokod	24, 84, 88, 124
Aigvöd	UTC+7 (MSK+4)

Krasnojarskan rand (ven.: Красноярский край) om üks' Venälaižen Federacijan subjektoišpäi.

Se mülüb Sibirin federaližhe ümbrikho.

Randan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Krasnojarsk.

Keled

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'. Toižil kelil ei ole nimittušt oficiališt statusad randan territorijal sen Päkäskusen mödhe (kirjutused 12 da 27). Pid'oiteldas Pohjoižman igähižid rahvahid da niiden kelid federaližil metprogramil.

Istorii

Krasnojarskan rand om olmas vs 1934 tal'vkun 7. päiväspäi. Edesižes administrativiž-territorialižed vajehtused oliba läz kaikuččel vodel randan tegimišton heredan šingotesen tagut. Vspäi 1991 Hakasii om olmas erižeks subjektaks. Vn 2007 1. päiväl vilukud Krasnojarskan rand, Taimiran (Dolganan Nenciden) avtonomine ümbrik i Evenkijan avtonomine ümbrik kätisoiš ühteks federacijan subjektaks.

Krasnojarskan randan Päkäskuz om vahvištadud vn 2008 5. päiväl kezakud Käskusenandajan Suiman ezitajil, allekirjutadud gubernatoral. Se tuli väghe kaikil paloil vspäi 2009 da om väges nügüd' erasidenke vajehtusidenke.

Geografijan andmused

Krasnojarskan randan reljefan kart.

Krasnojarskan rand sijadase Azijas, sen Keskmäižes da Päivnouzmaižes Sibiriš. Otab 13,86% Venäman territorijad.

Randal oma röunoid Saha (Jakutijan) Tazovaldkundanke da Irkutskan agjanke päivnouzmas, Tuvan Tazovaldkundanke suves, Hakasijan Tazovaldkundanke da Kemerovon agjanke suvipäivlaskmas, Tomskan agjanke da Tümenin agjan Hantin da Mansin avtonomiženke ümbrikonke päivlaskmas, Tümenin agjan Jamalan Nenciden avtonomiženke ümbrikonke lodehes. Mugažo om meriröunoid Arhangel'skan agjanke lodehes. Jävaldmeren Karan da Laptevoiden mered lainištadas Krasnojarskan randan pohjošt randištod.

Pind om 2 366 797 km². Mecad ottas territorijan seičeme kümnendest, 88% niišpäi oma kavag'mecad (lehtkuz', kuz', piht, järgeline pedai, sibirine kedr). Znamasižed joged oma Jenisei sen Angar-, Kivenalaine Tungusk- (Keskmäine Tungusk) da Alatungusk-ližajogidenke. Jogiden enambuz mülüb Jenisein basseinha. Mugažo järedad Hatang- da Päsin-joged lanktas Jävaldmerhe. Kaikiš suremb järv om Taimir, sen pind om 4560 km².

Kesksibirin mägitazangišt otab randan territorijan päivlaskmpol't da keskust. Kaikiš korktemb čokkoim om Päivnouzmaine Sajan-mägisisteman Križin-mägisel'gan Grandiozine-mägenpä (2891 m vai 2922 m) randan suvipäivnouzmas.

Klimat om terav kontinentaline. Om koume klimatvöd pohjoižespäi suvhe: arktine, subarktine da ven. Heinkun keskmäine lämuz om +10 C° pohjoižes da +20 C° suves, vilukun — −36 C° i −18 C°. Paneb sadegid 316 mm vodes, tobj pala paneb kezal, Sajanan ezimägištol — 600..1000 mm.

Londuseližed varad oma kivivoi, londuseline gaz, kivihil', metallad (63 elementad, sidä kesken nikel', platin, kuld, raudkivend, hahktin, boksitad, marganc, uran da kobal't), apatitad, grafit, islandine špat, sauvondmaterialad (letked, saved), mec, reskvezi, gidroenergii.

Tobmuz

Krasnojarskan randan Käskusenandajan Suiman da Ohjastusen ištundsija Krasnojarskas.

Randan pämez' nimitase gubernatoraks. Aleksandr Uss tegeb gubernatoran velgusidme vs 2017 sügüz'kun 29. päiväspäi, enzne randan parlamentan ezimez' (1998−2017), Venäman prezident pani händast radsijha ičeze käsköl. Kaik rahvaz änestab gubernatorad videks vodeks, enamba kaht strokud ei sa. Rahvahale sab kucta händast poiš radnikusespäi. Gubernator om randan Ohjastusen pämez' mugažo, märičeb sen strukturad, paneb Ohjastusen ezimest radnikusele. Gubernatoran administracii om hänele abhu.

Krasnojarskan randan parlament om Käskusenandai Suim. Kaik rahvaz valičeb sen 52 ezitajad videks vodeks. Dmitrii Sviridov radab Suiman ezimeheks vs 2017 redukun 19. päiväspäi.

Radonoigendai tobmuz om Krasnojarskan randan Ohjastuz. Viktor Tomenko radab ohjastusen ezimeheks vs 2011 tal'vkun 14. päiväspäi. Randan ministrused, radnikoičendad da agentused alištudas Ohjastusele.

Vn 2014 14. päiväl sügüz'kud edeline gubernator sai vägestust valičendoil ezmäižes turas (63,28%). Käskusenandajan Suiman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2016 16. päiväl sügüz'kud (3. kucund).

Eläjad

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 2 828 187 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt oli 3 164 219 eläjad vl 1992. Vl 2018 kaikutte seičemenz' ristit ühesaspäi om lidnalaine.

Kaik om kaks'kümne koume lidnad randas. Toižed järedad lidnad (enamba 80 tuh. eläjid vl 2017, surembaspäi penembha) oma Noril'sk, Ačinsk, Kansk, Železnogorsk. Vl 2017 kaik oli 15 eländpunktad enamba mi 15 tuh. eläjidenke.

Rahvahad (enamba 0,5% vl 2010): venälaižed — 88,1%, ukrainalaižed — 1,3%, totarlaižed — 1,2%, saksalaižed — 0,8%, azerbaidžanlaižed — 0,6%, čuvašalaižed — 0,4%, armenijalaižed — 0,4%, toižed rahvahad — 3,6%, rahvahuden ozutandata — 3,6%.

Igähižed rahvahad (vl 2010): dolganalaižed — 0,21% (5810 rist.), evenkalaižed — 0,15% (4382 rist.), hakaslaižed — 0,15% (4102 rist.), nencalaižed — 0,13% (3633 rist.), tuvalaižed — 0,10% (2939 rist.), jakutalaižed — 0,05% (1468 rist.), ketalaižed — 0,03% (957 rist.), nganasanalaižed — 0,03% (807 rist.), sel'kupalaižed — 0,01% (281 rist.), encalaižed — 0,01% (221 rist.), šoralaižed — 0,01% (161 rist.), čulimalaižed — 0,01% (147 rist.).

Irdkosketused

• Krasnojarskan randan radonoigendajan tobmuden oficialine portal (krskstate.ru). (ven.)
• Krasnojarskan randan Käskusenandajan Suiman oficialine sait (sobranie.info). (ven.)