Kirovan agj

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Kirovan agj
Кировская область
Kirovan agjan flag Kirovan agjan znam
Kirovan agjan flag Kirovan agjan znam
Map of Russia - Kirov Oblast.svg
Pälidn Kirov
Pind

- Ühtes
- saum vezid (%).

30-nz'

120 374 km²
0,5

Eläjiden lugu

- Kaik
- Sageduz

38-nz'

1 304 348 ristitud (2015)
10,84 rist./km²

Federaline ümbrik Volgaveren
Venäman ekonomine region Volgan da Vätkan
Valdkundkel' (-keled) venäkel'
Gubernator Nikita Belih
Ohjastusen ezimez' hän-žo
Käskusenandajan Suiman ezimez' Aleksei Ivonin
Avtokod 43
Aigvöd UTC+3 (MSK+0)

Kirovan agj (ven.: Кировская область) om Venälaižen Federacijan subjekt.

Se mülüb Volgaveren federaližhe ümbrikho.

Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Kirov.

Keled[redaktiruida | redaktiruida purde]

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kirovan agj om olmas vlpäi 1936, Udmurtijan Tazovaldkundan erištundan jäl'ghe Kirovan randaspäi.

Kirovan agjan Päkäskuz[1] om vahvištadud vl 1996 uhokun 29. päiväl Käskusenandajan Suiman ezitajil, allekirjutadud agjan Administracijan pämehel sil-žo vodel keväz'kun 27. päiväl da om väges äiluguižiden vajehtusidenke.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kirovan agjan reljefan kart.

Agj röunatab Permin randanke da Udmurtijan Tazovaldkundanke päivnouzmas, Tatarstanan da Marii Elan Tazovaldkundoidenke suves, Alalidnan agjanke suvipäivlaskmas, Kostroman agjanke päivlaskmas, Vologdan agjanke lodehes, Arhangel'skan agjanke da Komin Tazovaldkundanke pohjoižes. Kirovan agj om mererandatoi.

Pind om 120 374 km², sidä kesken kavag'- da segoitadud mecad ottas 63%, äi soid om agjan pohjoižes. Znamasine jogi om Vätk sen ližajogidenke (Molom, Pižm, Kobr, Čepc da Kil'mez'). Mugažo om sur' Luz-jogi (Jug-jogen oiged ližajogi) agjan lodehes. Kaman joginišk jokseb agjan päivnouzmadme. Agjas om läz 4,5 tuhad järvid.

Reljef om kukhikaz jogiden alangoidenke. Pohjoižed Uvalad läbitadas agjad lodehes, ned oma röunaks jogiden basseinoiden keskes: pohjoižhe niišpäi joged mülüdas Jävaldmeren basseinha, suvhe — Kaspijan meren basseinha. Vätkan Uval om agjan keskuses, Üläkaman ülüz seižub agjan pohjoižpäivnouzmpoles. Kaikiš korktemb čokkoim om Üläkaman ülüden nimetoi taho (337 m) agjan päivnouzmaižel röunal Permin randanke. Kaikiš alahaižemb čokkoim om Vätk-jogen kendäk agjan suvipäivnouzmas (56 m).

Klimat om ven kontinentaline. Heinkun keskmäine lämuz om +17...+19°C. Vilukun kesklämuz om -13...-15°C. Paneb sadegid 500-680 mm vodes. Voden joksten suvižed da suvipäivlaskmaižed tulleid oma enambuses.

Londuseližed varad oma kivivoi, turbaz, raudkivend, sauvondmaterialad (letked, mouckivi, gravii, saved), fosforitad, mec, reskvezi.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Agjan Käskusenandajan Suiman pert', se-žo üks' agjan Ohjastusen pertišpäi Kirovas.

Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Nikita Belih radab gubernatoran vs 2009 vilukun 15. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen ezimez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusile. Üks'toštkümne Ohjastusen varaezimest da Ohjastusen Administracii oma hänele abhu.

Kirovan agjan üks'kodine parlament om Käskusenandai Suim. Kaik rahvaz valičeb sen 54 ezitajad videks vodeks. Aleksei Ivonin radab Käskusenandajan Suiman ezimeheks vs 2011 sulakun 5. päiväspäi.

Radonoigendai tobmuz om Kirovan agjan Ohjastuz. Agjan ministrused, ohjandused, inspekcijad da üks' radnikoičend alištudas Ohjastusele.

Vl 2011 keväz'kun 13. päiväl järgvaličendad Käskusenandajha Suimha oliba. Vl 2014 sügüz'kun 14. päiväl gubernatorad valitihe, nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural 69,98% änid satusenke da radab kahtenden strokun.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 1 341 312 ristitud[2]. Kaikutte koumanz' ristit nelläspäi om lidnalaine.

Agjas om kahesatoštkümne lidnad da 40 lidnanvuittušt žilod. Toine sur' lidn (enamba 50 tuh. eläjidenke) om Kirovo-Čepeck. Vl 2015 kaik om 13 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.

Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): venälaižed (89,4%), totarlaižed (2,7%), marilaižed (2,2%), udmurtalaižed (1,0%), ukrainalaižed (0,6%), toižed — 1,4%, rahvahuden ozutandata — 2,7%.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Kirovan agjan Päkäskusen tekst (constitution.garant.ru). (ven.)
  2. Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Kirovan agjan lidnad
Jaransk | Kirov | Kirovo-Čepeck | Kirs | Kotel'nič | Luz | Malmiž | Muraši | Nolinsk | Omutninsk | Orlov | Slobodskoi | Sosnovk | Sovetsk | Zujevk | Uržum | Vauged Holunic | Vätkan Poläni