Belgorodan agj

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Belgorodan agj
Белгородская область
Belgorodan agjan flag Belgorodan agjan znam
Belgorodan agjan flag Belgorodan agjan znam
Map of Russia - Belgorod Oblast.svg
Pälidn Belgorod
Pind

- Ühtes
- saum vezid (%).

67-nz'

27 134 km²
0,07

Eläjiden lugu

- Kaik
- Sageduz

30-nz'

1 547 936 ristitud (2015)
57,05 rist./km²

Federaline ümbrik Keskuzline
Venäman ekonomine region Keskuzliž-Mustmaine
Valdkundkel' (-keled) venäkel'
Gubernator Jevgenii Savčenko
Ohjastusen pämez' hän-žo
Agjan Duman ezimez' Vasilii Poträsajev
Avtokod 31
Aigvöd UTC+3 (MSK+0)

Belgorodan agj (ven.: Белгородская область) om Venälaižen Federacijan subjekt.

Se mülüb Federaližhe keskuzümbrikho.

Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Belgorod.

Keled[redaktiruida | redaktiruida purde]

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Belgorodan agj om olmas vl 1954 vilukun 6. päivälpäi.

Belgorodan agjan Päkäskuz[1] om vahvištadud vl 2003 tal'vkun 24. päiväl Agjan Duman ezitajil, om allekirjutadud gubernatoral sil-žo vodel tal'vkun 31. päiväl da om väges nügüd' äiluguižiden vajehtusidenke. Se vajehti enččen Päkäskusen, kudamb oli vahvištadud vl 1995 sulakun 20. päiväl.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Belgorodan agjan reljefan kart.

Agj röunatab Voronežan agjanke päivnouzmas, Ukrainanke suves da päivlaskmas (sen Luganskan, Har'kovan da Sumin agjoidenke), Kurskan agjanke pohjoižes. Belgorodan agj om mererandatoi.

Pind om 27 134 km², sidä kesken mustma otab 77% territorijad, mec — läz kümnendest. Znamasižed joged oma Severskii Donc da Oskol. Agjan päivnouzmaižed joged mülüdas Don-jogen da Azovmeren basseinha, päivlaskmaižed joged — Dnepranjogen da Mustmeren basseinha.

Reljef om kukhikaz da vanoikaz. Kaikiš ülähaižemb nimetoi čokkoim sijadase agjan pohjoižes (277 m). Kaikiš alahaižembad čokkoimed oma jogiden kendäkod agjan suves.

Klimat om ven kontinentaline. Tal'v om hobed, keza om pit'k. Heinkun keskmäine lämuz om +21...+23°C, vilukun kesklämuz om -5...-7°C. Paneb sadegid 500-600 mm vodes.

Londuseližed varad oma raudkivend, boksitad, apatitad, sauvondmaterialad (letked, saved, mouckivi), mustma.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Agjan Duman da Ohjastusen pert' Belgorodas.

Agjan pämez' om gubernator. Kaik rahvaz valičeb händast videks vodeks. Jevgenii Savčenko radab gubernatoran vs 1993 tal'vkun 18. päiväspäi. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen pämez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusile. Üks' ezmäine varagubernator da seičeme muite varagubernatorad oma hänele abhu.

Käskusenandai tobmuz om üks'kodine parlament. Se om Belgorodan agjan Dum 50 deputatanke viž vot valdatusen strokunke, heid kaikid mugažo rahvaz valičeb. Vasilii Poträsajev radab Agjan Duman ezimeheks vs 2015 vilukun 22. päiväspäi. Hän om valitud tošti vn 2015 valičendoiden jäl'ghe.

Radonoigendai tobmuz om Belgorodan agjan Ohjastuz. Agjan departamentad, ohjandused da laudkundad alištudas Ohjastusele.

Gubernatoran järgvaličendad oliba vl 2012 redukun 14. päiväl. Nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural (77,64%) da radab kudenden strokun jäl'geten. Järgvaličendad Agjan Dumha oliba vl 2015 sügüz'kun 13. päiväl.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 1 532 526 ristitud[2]. Kaikutte kahtenz' ristit koumespäi om lidnalaine.

Agjas om üks'toštkümne lidnad da 18 lidnanvuittušt žilod. Toižed sured lidnad (enamba 85 tuh. ristitud vl 2010) oma Vanh Oskol da Gubkin. Vl 2015 kaik om 15 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.

Rahvahad (enamba 0,5% vl 2010): venälaižed (91,7%), ukrainalaižed (2,7%), armenijalaižed (0,5%), toižed — 2,2%, rahvahuden ozutandata — 2,9%.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Belgorodan agjan Päkäskusen tekst (constitution.garant.ru). (ven.)
  2. Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Belgorodan agjan lidnad
Aleksejevk | Belgorod | Birüč | Graivoron | Gubkin | Koroč | Stroitel' | Šebekino | Uz' Oskol | Valuikad | Vanh Oskol