Ul'janovskan agj

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Ul'janovskan agj
Ульяновская область
Ul'janovskan agjan flag Ul'janovskan agjan znam
Ul'janovskan agjan flag Ul'janovskan agjan znam
Map of Russia - Ulyanovsk Oblast.svg
Pälidn Ul'janovsk
Pind

- Ühtes
- saum vezid (%).

59-nz'

37 181 km²
5,4

Eläjiden lugu

- Kaik
- Sageduz

38-nz'

1 262 549 ristitud (2015)
33,96 rist./km²

Federaline ümbrik Volgaveren
Venäman ekonomine region Volganrandaline
Valdkundkel' (-keled) venäkel'
Gubernator Sergei Morozov
Ohjastusen ezimez' hän-žo
Käskusenandajan Suiman ezimez' Anatolii Bakajev
Avtokod 73, 173
Aigvöd UTC+4 (MSK+1)

Ul'janovskan agj (ven.: Ульяновская область) om Venälaižen Federacijan subjekt.

Se mülüb Volgaveren federaližhe ümbrikho.

Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Ul'janovsk.

Keled[redaktiruida | redaktiruida purde]

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ul'janovskan agj om olmas vl 1943 vilukun 19. päivälpäi.

Ul'janovskan agjan Päkäskuz[1] om vahvištadud vl 2005 semendkun 19. päiväl Käskusenandajan Suiman ezitajil, om allekirjutadud agjan Administracijan pämehel sil-žo päiväl da om väges möhembaižiden vajehtusidenke. Se vajehti enččen Päkäskusen, kudamb oli vahvištadud vl 1996 sügüz'kun 6. päiväl.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ul'janovskan agjan reljefan kart.

Agjal om röunoid Samaran agjanke päivnouzmas, Saratovan agjanke suves, Penzan agjanke da Mordovijan Tazovaldkundanke päivlaskmas, Čuvašijan da Tatarstanan tazovaldkundoidenke pohjoižes. Ul'janovskan agj om mererandatoi.

Pind om 37 181 km², sidä kesken mec otab territorijan nelländest. Kuibiševan vezivaradimen nägul Volg-päjogi jokseb pohjoižespäi suvhe da jagab agjad kahthe palaha. Sen päližajoged oma Sur, Sur' Čeremšan da Svijag. Kaik joged mülüdas Volgan (Kaspijan meren) basseinha.

Volgan hura randpol' om alangoikaz, kukhikaz sijidme. Volgaveren ülüz läbitab agjad suvespäi pohjoižhe Volgan oiktal randpolel. Sigä agjan kaikiš korktemb nimetoi čokkoim sijadase (363 m) suvhe Novospasskoje-žilospäi regionan suves. Volgan Saratovan vezivaradimen kendäk om kaikiš madalamb Saratovan agjan röunanno (28 m), mugažo regionan suves.

Klimat om ven kontinentaline. Heinkun keskmäine lämuz om +25°C, vilukun kesklämuz om -20°C. Keväz' om lühüdaigaine da kuiv. Paneb sadegid 500 mm vodes lodehes da 350 mm suves. Vegetacine pord vedase läz 180 päivest.

Londuseližed varad oma kivivoi, turbaz, sauvondmaterialad (mouckivi, mel, letked, saved), reskvezi.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Nevondkundoiden Pert' om Agjan Käskusenandajan Suiman ištundoiden sija Ul'janovskas.

Agjan pämez' nimitase gubernatoraks (edel 2006 vot händast nimitihe Administracijan pämeheks). Sergei Morozov radab gubernatoran vspäi 2005 vilukun 6. päiväspäi kahtenden strokun jäl'geten, vl 2011 keväz'kun 6. päiväl agjan Käskusenandajan Suiman ühtnijad panihe händast radnikusele Venäman prezidentan taričendan mödhe. Tulebal aigal kaik rahvaz änestaškandeb gubernatorad videks vodeks, enamba kaht strokud jäl'geten ei sa. Gubernator-žo radab Ohjastusen ezimehen, hän märičeb sen strukturad da paneb sen ühtnijoid radnikusile. Gubernatoran Administracii (ezmäine varagubernator da kaks' muite varagubernatorad), koume ezmäšt Ohjandusen varaezimest da viž muite Ohjandusen varaezimest oma hänele abhu.

Ul'janovskan agjan üks'kodine parlament om Käskusenandai Suim. Kaik rahvaz valičeb sen 36 ezitajad videks vodeks. Anatolii Bakajev radab Käskusenandajan Suiman ezimeheks vs 2013 sügüz'kun 8. päiväspäi.

Radonoigendai tobmuz om Ul'janovskan agjan Ohjastuz. Agjan ministrused, ohjandused, departamentad da valdkundaližed inspekcijad alištudas Ohjastusele.

Järgvaličendad Käskusenandajha Suimha oliba vl 2013 sügüz'kun 8. päiväl. Gubernatoran järgvaličendad lindäs vl 2016 sügüz'kun 18. päiväl.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 1 292 799 ristitud[2]. Kaikutte koumanz' ristit nelläspäi om lidnalaine.

Agjas om kuz' lidnad da 33 lidnanvuittušt žilod. Toine sur' lidn (enamba 100 tuh. ristitud) om Dimitrovgrad. Vl 2015 kaik om 8 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.

Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): venälaižed (69,7%), totarlaižed (11,6%), čuvašalaižed (7,4%), mordvinalaižed (3,0%), ukrainalaižed (0,8%), azerbaidžanlaižed (0,4%), armenijalaižed (0,4%), toižed — 1,4%, rahvahuden ozutandata — 5,3%.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Ul'janovskan agjan Päkäskusen tekst (constitution.garant.ru). (ven.)
  2. Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Ul'janovskan agjan lidnad
Bariš | Dimitrovgrad | Inz | Novoul'janovsk | Sengilei | Ul'janovsk