Ul'janovskan agj
| |||||
_-_Ulyanovsk_Oblast.svg)
| |||||
| Pälidn | Ul'janovsk | ||||
| Pind - Ühtes |
59-nz' 37 181 km² | ||||
| Eläjiden lugu - Kaik |
40-nz' 1,246,618 ristitud (2018) | ||||
| Regionaline KSP - Kaik, nügüdläižiš arvoiš |
49-nz' 328,2 mlrd rub. (2016) | ||||
| Federaline ümbrik | Volgaveren | ||||
| Venäman ekonomine region | Volganrandaline | ||||
| Valdkundkel' (-keled) | venäkel' | ||||
| Gubernator | Sergei Morozov | ||||
| Ohjastusen ezimez' | hän-žo | ||||
| Käskusenandajan Suiman ezimez' | Anatolii Bakajev | ||||
| Avtokod | 73, 173 | ||||
| Aigvöd | UTC+4 (MSK+1) | ||||
.svg)
Ul'janovskan agj (ven.: Ульяновская область, tot.: Сембер өлкәсе) om Venälaižen Federacijan subjekt.
Se mülüb Volgaveren federaližhe ümbrikho.
Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Ul'janovsk.
Keled
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Ul'janovskan agj om olmas vs 1943 vilukun 19. päiväspäi.
Ul'janovskan agjan Päkäskuz[1] om vahvištadud vn 2005 19. päiväl semendkud Käskusenandajan Suiman ezitajil, om allekirjutadud agjan Administracijan pämehel sil-žo päiväl da om väges möhembaižidenke vajehtusidenke. Se vajehti endišt Päkäskust, kudamb oli vahvištadud vn 1996 6. päiväl sügüz'kud.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Agjal om röunoid Samaran agjanke päivnouzmas, Saratovan agjanke suves, Penzan agjanke da Mordovijan Tazovaldkundanke päivlaskmas, Čuvašijan da Tatarstanan tazovaldkundoidenke pohjoižes. Ul'janovskan agj om mererandatoi.
Pind om 37 181 km², sidä kesken mec otab territorijan nelländest. Kuibiševan vezivaradimen nägul Volg-päjogi jokseb pohjoižespäi suvhe da jagab agjad kahthe palaha. Sen päližajoged oma Sur, Sur' Čeremšan da Svijag. Kaik joged mülüdas Volgan (Kaspijan meren) basseinha.
Volgan hura randpol' om alangoikaz, kukhikaz sijidme. Volgaveren ülüz läbitab agjad suvespäi pohjoižhe Volgan oiktal randpolel. Sigä agjan kaikiš korktemb nimetoi čokkoim sijadase (363 m) suvhe Novospasskoje-žilospäi regionan suves. Volgan Saratovan vezivaradimen kendäk om kaikiš madalamb Saratovan agjan röunanno (28 m), mugažo regionan suves.
Klimat om ven kontinentaline. Heinkun keskmäine lämuz om +25 C°, vilukun lämuz — −20 C°. Keväz' om lühüdaigaine da kuiv. Paneb sadegid 500 mm vodes lodehes da 350 mm suves. Vegetacine pord vedase läz 180 päivest.
Londuseližed varad oma kivivoi, turbaz, sauvondmaterialad (mouckivi, mel, letked, saved), reskvezi.
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Agjan pämez' nimitase gubernatoraks (edel 2006 vot nimitihe händast Administracijan pämeheks). Sergei Morozov radab gubernatoran vs 2004 tal'vkun 26. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab gubernatorad videks vodeks, enamba kaht strokud jäl'geten ei sa. Gubernator-žo radab Ohjastusen ezimehen, hän märičeb sen strukturad da paneb sen ühtnijoid radnikusile. Gubernatoran Administracii (ezmäine varagubernator da kaks' muite varagubernatorad), koume ezmäšt Ohjandusen varaezimest da viž muite Ohjandusen varaezimest oma hänele abhu.
Ul'janovskan agjan üks'kodine parlament om Käskusenandai Suim. Kaik rahvaz valičeb sen 36 ezitajad videks vodeks. Anatolii Bakajev radab Käskusenandajan Suiman ezimeheks vs 2013 sügüz'kun 14. päiväspäi.
Radonoigendai tobmuz om Ul'janovskan agjan Ohjastuz. Agjan ministrused, ohjandused, departamentad da valdkundaližed inspekcijad alištudas Ohjastusele.
Käskusenandajan Suiman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2013 8. päiväl sügüz'kud (5. kucund). Valitihe gubernatorad vn 2016 18. päiväl sügüz'kud, nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižes turas (54,3% änid) da radab nelländen strokun jäl'geten.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 1 292 799 ristitud[2]. Kaikutte koumanz' ristit nelläspäi om lidnalaine.
Kaik om kuz' lidnad agjas da 29 lidnanvuittušt žilod. Toine järed lidn (enamba 100 tuh. ristituid) om Dimitrovgrad. Vl 2017 kaik oli 8 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.
Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): venälaižed — 69,7%, totarlaižed — 11,6%, čuvašalaižed — 7,4%, mordvinalaižed — 3,0%, ukrainalaižed — 0,8%, azerbaidžanlaižed — 0,4%, armenijalaižed — 0,4%, toižed rahvahad — 1,4%, rahvahuden ozutandata — 5,3%.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Ul'janovskan agjan Päkäskusen tekst. — Constitution.garant.ru. (ven.)
- ↑ Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Ul'janovskan agjan gubernatoran da Ohjastusen oficialine sait (ulgov.ru). (ven.) (angl.) (saks.) (fr.)
- Ul'janovskan agjan Käskusenandajan Suiman oficialine sait (zsuo.ru). (ven.)
| Ul'janovskan agjan lidnad | ||
| Bariš | Dimitrovgrad | Inz | Novoul'janovsk | Sengilei | Ul'janovsk | ||
