Ivanovon agj

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Ivanovon agj
Ивановская область
Ivanovon agjan flag Ivanovon agjan znam
Ivanovon agjan flag Ivanovon agjan znam
Map of Russia - Ivanovo Oblast.svg
Pälidn Ivanovo
Pind

- Ühtes
- saum vezid (%).

73-nz'

21 437 km²
2,01

Eläjiden lugu

- Kaik
- Sageduz

50-nz'

1 036 909 ristitud (2015)
48,37 rist./km²

Federaline ümbrik Keskuzline
Venäman ekonomine region Keskuzline
Valdkundkel' (-keled) venäkel'
Gubernator Pavel Kon'kov
Ohjastusen ezimez' hän-žo
Agjan Duman ezimez' Viktor Smirnov
Avtokod 37
Aigvöd UTC+3 (MSK+0)

Ivanovon agj (ven.: Ивановская область) om Venälaižen Federacijan subjekt.

Se mülüb Federaližhe keskuzümbrikho.

Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Ivanovo. Agjan ristitišton läz 40% eläb siš.

Keled[redaktiruida | redaktiruida purde]

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ivanovon agj om olmas vl 1936 keväz'kun 11. päivälpäi.

Ivanovon agjan Päkäskuz[1] om vahvištadud vl 2009 vilukun 29. päiväl Agjan Duman ezitajil, om allekirjutadud gubernatoral sil-žo vodel uhokun 18. päiväl da om väges möhembaižiden vajehtusidenke. Se vajehti enččen Päkäskusen, kudamb oli vahvištadud vl 1996 semendkun 8. päiväl.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ivanovon agjan reljefan kart.

Agj röunatab Alalidnan agjanke päivnouzmas, Vladimiran agjanke suves, Jaroslavlin agjanke lodehes, Kostroman agjanke pohjoižes. Ivanovon agj om mererandatoi.

Pind om 21 437 km², sidä kesken mec otab 10 375 km² (vl 2005). Znamasižed joged oma Volg da Kläz'm sen huriden ližajogidenke (Nerl', Uvod', Tez da Luh). Kaikiš suremb ratud vezišt om Gor'kijan vezivaradim.

Reljef om alangoikaz da vanoikaz. Kaikiš korktemb čokkoim om kukkazsel'gan nimetoi taho Volgan hural randal (196 m) agjan pohjoižes. Kaikiš madalamb čokkoim om Kläz'm-jogen kendäk suves (75 m).

Klimat om ven kontinentaline. Heinkun keskmäine lämuz om +18°C, vilukun kesklämuz om -8°C. Paneb sadegid 650 mm vodes, sidä kesken kezal — 213 mm.

Londuseližed varad oma turbaz, fosforitad, sauvondmaterialad (saved, letked, mouckivi), mec, reskvezi.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Pavel Kon'kov radab gubernatoran vs 2013 redukun 16. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen ezimez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusile. Ühesa Ohjastusen varaezimest oma hänele abhu.

Ivanovon agjan üks'kodine parlament om Agjan Dum. Kaik rahvaz valičeb sen 24 ezitajad videks vodeks. Viktor Smirnov radab Agjan Duman ezimeheks vs 2013 sügüz'kun 14. päiväspäi.

Radonoigendai tobmuz om Ivanovon agjan Ohjastuz. Agjan departamentad, komitetad da radnikoičendad alištudas Ohjastusele.

Vl 2014 sügüz'kun 14. päiväl gubernatorad valitihe, nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural 80,32% änid satusenke. Järgvaličendad Agjan Dumha oliba vl 2013 sügüz'kun 8. päiväl.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 1 061 651 ristitud[2]. Kaikutte kahesanz' eläi kümnespäi om lidnalaine.

Agjas om seičemetoštkümne lidnad da 14 lidnanvuittušt žilod. Toižed sured lidnad (enamba 50 tuh. eläjidenke, surembaspäi penembha) oma Kinešm da Šui. Vl 2015 kaik om 11 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.

Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): venälaižed (90,6%), ukrainalaižed (0,7%), totarlaižed (0,6%), armenijalaižed (0,4%), toižed — 2,5%, rahvahuden ozutandata — 5,2%.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Ivanovon agjan Päkäskusen tekst (constitution.garant.ru). (ven.)
  2. Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Ivanovon agjan lidnad
Furmanov | Gavrilov Posad | Ivanovo | Jurjevec | Juž | Kinešm | Kohm | Komsomol'sk | Navoloki | Plös | Privolžsk | Pučež | Rodniki | Šui | Zavolžsk | Teikovo | Vičug