Habarovskan rand
| |||||
.svg)
| |||||
| Pälidn | Habarovsk | ||||
| Pind - Ühtes |
3-nz' 787 633 km² | ||||
| Eläjiden lugu - Kaik |
36-nz' 1,328,302 ristitud (2018) | ||||
| Regionaline KSP - Kaik, nügüdläižiš arvoiš |
34-nz' 637,7 mlrd rub. (2016) | ||||
| Federaline ümbrik | Edahaižen Päivnouzmpolen | ||||
| Venäman ekonomine region | Edahaižen Päivnouzmpolen | ||||
| Valdkundkel' (-keled) | venäkel' | ||||
| Gubernator | Väčeslav Šport | ||||
| Ohjastusen ezimez' | hän-žo | ||||
| Käskusenandajan Duman ezimez' | Sergei Lugovskoi | ||||
| Avtokod | 27 | ||||
| Aigvöd | UTC+10 (MSK+7) | ||||
Habarovskan rand (ven.: Хабаровский край) om üks' Venälaižen Federacijan subjektoišpäi.
Se mülüb Edahaižen Päivnouzmpolen federaližhe ümbrikho.
Randan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Habarovsk.
Keled
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Habarovskan rand om olmas vs 1938 redukun 20. päiväspäi.
Habarovskan randan Päkäskuz[1] om hüvästadud vn 1995 30. päiväl kül'mkud Randan Administracijan pämehel.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Randal om röunoid Merenrandaližen randanke suvipäivnouzmas, Kitainke (sen Heilunczän-agjanke) da Evrejan avtonomiženke agjanke suvipäivlaskmas, Amuran agjanke päivlaskmas, Saha (Jakutijan) Tazovalkundanke lodehes da Magadanan agjanke pohjoižes. Tünen valdmeren Japonijan meri lainištab randan suvipäivnouzmašt randištod, Ohotskan meri — päivnouzmašt da pohjoižpäivnouzmašt randištod. Randanpird om 3390 km, vai 2500 km mererandpol'žita sarita (niišpäi Šantaran sared oma kaikiš surembad).
Pind om 787 633 km², sidä kesken mec otab kaks' koumandest, 520 000 km². Znamasine jogi om Amur sen Ussuri-, Burei- da Amgun'-ližajogidenke. Mugažo om pit'kid jogid randan pohjoižes: Ohot, Judom, Ud.
Reljef om mägikaz. Sihote Alin'-mägišt otab randan päivnouzmpol't, Burejan mägisel'g seižub päivlaskmas, Džugdžur-mägisel'g om pohjoižes. Kaikiš korktemb čokkoim om Suntar Hajat-mägisisteman Berill-mägenpä (2933 m) randan pohjoižpäivnouzmpalas.
Klimat om subarktine pohjoižes da ven suves, sen ühtes mussonižen meriklimatan pirdad oma olmas. Keza om räk da neps. Heinkun keskmäine lämuz om +20 C° suves da +15 C° pohjoižes. Tal'v om pit'k da lujas vilu, paneb lunt vähän. Vilukun keskmäine lämuz om −18..−24 C° randpolel, −22 C° suves da −40 C° kontinental randan pohjoižes. Paneb sadegid 600..800 mm vodes suves, kezal tobjimalaz, i 400..600 mm pohjoižes.
Londuseližed varad oma kivihil', bur hil', raudkivend, boksitad, vas'k, tin, kuld, sauvondmaterialad (saved, letked), grafit, mec, kala, gidroenergii.
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Randan pämez' nimitase gubernatoraks. Väčeslav Šport radab gubernatoran vs 2009 semendkun 6. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks. Gubernator om mugažo randan Ohjastusen ezimez', hän märičeb sen strukturad. Üks' varagubernator, Ohjastusen ezimehen koume ezmäšt varamest da kümne varamest oma gubernatorale abhu.
Habarovskan randan parlament om Käskusenandai Dum. Kaik rahvaz valičeb sen 36 ezitajad videks vodeks. Sergei Lugovskoi radab Randan Duman ezimehen vs 2016 keväz'kun 30. päiväspäi, edel sidä tegi ezimehen velgusidme kaht pordod.
Radonoigendai tobmuz om Habarovskan randan Ohjastuz. Randan ministrused da ohjandused alištudas Ohjastusele.
Vn 2013 8. päiväl sügüz'kud valitihe gubernatorad, nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural (63,92% änid) da radab kahtenden strokun. Käskusenandajan Duman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2014 14. päiväl sügüz'kud.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 1 343 869 ristitud[2]. Vl 2018 kaikutte kahesanz' ristit kümnespäi om lidnalaine.
Kaik om seičeme lidnad randas. Toine järed lidn (enamba 250 tuh. ristituid vl 2015) om Komsomol'sk Amural.
Rahvahad (enamba 0,5% vl 2010): venälaižed — 88,1%, ukrainalaižed — 2,0%, nanalaižed — 0,8%, korejalaižed — 0,6%, totarlaižed — 0,6%, toižed rahvahad — 3,8%, rahvahuden ozutandata — 4,1%.
Erased toižed igähižed rahvahad: evenkalaižed — 0,35% (4654 rist.), ul'čilaižed — 0,20% (2621 rist.), nivhalaižed — 0,16% (2149 rist.), jakutalaižed — 0,11% (1417 rist.), udegelaižed — 0,05% (620 rist.), evenalaižed — 0,04% (575 rist.), negidalaižed — 0,04% (480 rist.), oročilaižed — 0,03% (441 rist.).
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Habarovskan randan Päkäskusen tekst constitution.garant.ru-saital. (ven.)
- ↑ Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Habarovskan randan da sen Ohjastusen oficialine sait (khabkrai.ru). (ven.) (angl.)
- Habarovskan randan gubernatoran lehtpoled Ohjastusen oficialižel saital (khabkrai.ru). (ven.) (angl.)
- Habarovskan randan Käskusenandajan Duman oficialine sait (duma.khv.ru). (ven.)
| Habarovskan randan lidnad | ||
| Amursk | Bikin | Habarovsk | Komsomol'sk Amural | Nevondkundaline Port | Nikolajevsk Amural | Väzemskii | ||
