Amuran agj

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Amuran agj
Амурская область
Amuran agjan flag Amuran agjan znam
Amuran agjan flag Amuran agjan znam
Map of Russia - Amur Oblast.svg
Pälidn Blagoveščensk
Pind

- Ühtes
- saum vezid (%).

14-nz'

361 913 km²
0,9

Eläjiden lugu

- Kaik
- Sageduz

61-nz'

809 873 ristitud (2015)
2,24 rist./km²

Federaline ümbrik Edahaižen Päivnouzmpolen
Venäman ekonomine region Edahaižen Päivnouzmpolen
Valdkundkel' (-keled) venäkel'
Gubernator Aleksandr Kozlov
Ohjastusen ezimez' hän-žo
Käskusenandajan Suiman ezimez' Konstantin Djakonov
Avtokod 28
Aigvöd UTC+9 (MSK+6)

Amuran agj (ven.: Амурская область) om Venälaižen Federacijan subjekt.

Se mülüb Edahaižen Päivnouzmpolen federaližhe ümbrikho.

Agjan pälidn da kaikiš suremb lidn om Blagoveščensk.

Keled[redaktiruida | redaktiruida purde]

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Amuran agj om olmas vl 1932 redukun 20. päivälpäi. Vl 1948 elokun 2. päivälpäi agj om erigoitnu Habarovskan randaspäi.

Amuran agjan Päkäskuz[1] om vahvištadud vl 1995 kül'mkun 16. päiväl Agjan Suiman ezitajil, om allekirjutadud gubernatoral sil-žo vodel tal'vkun 13. päiväl da om väges nügüd' äiluguižiden vajehtusidenke.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Amuran agjan reljefan kart.

Agj röunatab Habarovskan randanke päivnouzmas, Evrejan avtonomižen agjanke suvipäivnouzmas, Kitainke suves da suvipäivlaskmas (sen Heilunczän-agjanke), Baikalantagaižen randanke päivlaskmas da Saha (Jakutijan) Tazovaldkundanke pohjoižes. Amuran agj om mererandatoi.

Pind om 361 913 km², sidä kesken mec otab 63%. Kaikiš pidemb Amur-jogi om Kitainke röunaks. Agjan tobj pala mülüb Amur-jogen basseinha, sen sured ližajoged oma Zei da Burei. Mugažo sur' jogi om Selemdž pohjoižpäivnouzmas, se om Zejan ližajogi. Olökm-jogen pala jokseb lodehes, se mülüb Lenanjogen basseinha. Kaikiš suremb reskvezišt om ratud Zejan vezivaradim.

Reljef om mägikaz pohjoižes (Stanovoi-mägisel'g), tazo keskuses da suves. Kaikiš korktemb čokkoim om Gorod Makit-mägenpä, se sijadase agjan päivnouzmas (2295 m). Kaikiš madalamb om Amur-jogen kendäk suves.

Klimat om terav kontinentaline pohjoižil mägil da mussonine suvemb. Keza om räk, tal'v om lujas vilu. Heinkun keskmäine lämuz om +19...+22°C, vilukun kesklämuz om -22...-31°C. Paneb sadegid 500-550 mm vodes agjan suvipoles da 900-1000 mm pohjoižmägiden pautkil. Sadeged oleldas kezal tobjimalaz (voden norman 70%). Kevädel lumikatken tobj pala purustub madalan nepsuden tagut.

Londuseližed varad oma kivihil', bur hil', metallad (raudkivend, vas'k, tin, kuld, äimetalližed kivendod), mouckivi, mec, gidroenergii.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Agjan gubernatoran da Ohjastusen pert' Blagoveščenskas.

Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Aleksandr Kozlov radab gubernatoran vs 2015 keväz'kun 25. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen ezimez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusile. Üks' ezmäine Ohjastusen varaezimez' da seičeme Ohjastusen muite varaezimest oma hänele abhu.

Amuran agjan üks'kodine parlament om Käskusenandai Suim. Kaik rahvaz valičeb sen 36 ezitajad videks vodeks. Konstantin Djakonov radab Käskusenandajan Suiman ezimeheks vs 2013 uhokun 12. päiväspäi.

Radonoigendai tobmuz om Amuran agjan Ohjastuz. Agjan ministrused, ohjandused da inspekcijad alištudas Ohjastusele.

Vl 2015 sügüz'kun 13. päiväl gubernatorad valitihe, nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural 50,64% änid satusenke. Järgvaličendad Käskusenandajha Suimha oliba vl 2011 tal'vkun 4. päiväl.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 830 103 ristitud[2]. Kaikutte kahtenz' eläi koumespäi om lidnalaine.

Agjas om kümne lidnad, 21 lidnanvuittušt žilod da 608 küläd. Toižed sured lidnad (enamba 50 tuh. ristitud, surembaspäi penembha): Belogorsk da Svobodnii.

Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): venälaižed (93,4%), ukrainalaižed (2,0%), vaugedvenälaižed (0,5%), armenijalaižed (0,5%), totarlaižed (0,4%), toižed — 2,2%, rahvahuden ozutandata — 1,0%.

Erased toižed igähižed rahvahad oma evenkalaižed (1481 rist., 0,18%), jakutalaižed (449 rist., 0,05%).

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Amuran agjan Päkäskusen tekst (constitution.garant.ru). (ven.)
  2. Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Amuran agjan lidnad
Belogorsk | Blagoveščensk | Ciolkovskii | Raičihinsk | Skovorodino | Svobodnii | Šimanovsk | Zavitinsk | Zei | Tind