Baikalantagaine rand

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Baikalantagaine rand
Забайкальский край
Baikalantagaižen randan flag Baikalantagaižen randan znam
Baikalantagaižen randan flag Baikalantagaižen randan znam
Map of Russia - Zabaykalsky Krai.svg
Pälidn Čit
Pind

- Ühtes
- saum vezid (%).

12-nz'

431 892 km²
0,74

Eläjiden lugu

- Kaik
- Sageduz

49-nz'

1 072 806 ristitud (2018)
2,48 rist./km²

Regionaline KSP

- Kaik, nügüdläižiš arvoiš
- Ühtele hengele

54-nz'

262,8 mlrd rub. (2016)
243,1 tuh. rub.

Federaline ümbrik Sibirin
Venäman ekonomine region Päivnouzmaižen Sibirin
Valdkundkel' (-keled) venäkel'
Gubernator Natal'ja Ždanova
Ohjastusen ezimez' hän-žo
Käskusenandajan Suiman ezimez' Igor' Lihanov
Avtokod 75, 80
Aigvöd UTC+9 (MSK+6)

Baikalantagaine rand (ven.: Забайкальский край) om üks' Venälaižen Federacijan subjektoišpäi.

Se mülüb Sibirin federaližhe ümbrikho.

Randan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Čit.

Keled[redaktiruida | redaktiruida purde]

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Aginskojen Burätan ümbrikon territorijal toine kel' om burätan kel', se om kohtaine venäkelenke.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Baikalantagaine rand om olmas vs 2008 keväz'kun 1. päiväspäi. Sädihe sidä Čitan agjan da Aginskojen Burätan avtonomižen ümbrikon ühtenzoitusel referenduman satuseks.

Randan Päkäskuz[1] om vahvištadud vn 2009 11. päiväl uhokud Käskusenandajan Suiman ezitajil. Se om väges möhembaižidenke vajehtusidenke.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Baikalantagaižen randan reljefan kart.

Randal om röunoid Amuran agjanke päivnouzmas, Kitainke suvipäivnouzmas, Mongolijanke suves, Burätijan Tazovaldkundanke suvipäivlaskmas da päivlaskmas, Irkutskan agjanke da Saha (Jakutijan) Tazovaldkundanke pohjoižes. Baikalantagaine rand om mererandatoi.

Pind om 431 892 km². Mecad ottas territorijan kaks' koumandest. Mustma otab 32% territorijad. Znamasižed joged oma Argun' da Šilk, ned sätas Amurad ühthejoksmusel, mugažo Vitim (Lenan ližajogi).

Reljef om mägikaz tobjan palan, no om tazangištoid-ki. Kaikiš korktemb čokkoim om BAM-mägenpä (3073 m). Kaikiš madalamb om Amur-jogen kendäk (292 m).

Klimat om terav kontinentaline. Keza om lühüd da erašti räk. Heinkun keskmäine lämuz om +20 C° suves da +13 C° pohjoižes. Tal'v om pit'k vilu, paneb lunt vähän, poud oleleb paksus. Vilukun keskmäine lämuz om −20 C° suves da −37 C° pohjoižes. Paneb sadegid 200..300 mm suvipalas da 600 mm pohjoižpalas, kezal da sügüzel tobjimalaz.

Londuseližed varad oma kivihil', bur hil', metallad (raudkivend, vas'k, hobed, tin, litii, vol'fram, tantal, niobii, cirkonii, germanii, uran), antimonii, pöudoline špat, grafit, sauvondmaterialad (letked, saved), mec, mustma.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Baikalantagaižen randan Ohjastusen ištundsija Čitas.

Randan pämez' nimitase gubernatoraks. Natal'ja Ždanova radab gubernatoran vs 2016 uhokun 17. päiväspäi, edel sidä vspäi 2013 oli randan Suiman ezimehen. Hän-žo om Randan Ohjastusen ezimez'. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks. Gubernator märičeb ohjastusen strukturad. Hän paneb ministrid radnikusile sättutaden kandidatoid parlamentanke. Ezmäine varapämez' da kuz' muite varapämest oma hänele abhu.

Baikalantagaižen randan parlament om üks'kodine Käskusenandai Suim. Kaik rahvaz valičeb sen 50 ezitajad videks vodeks. Igor' Lihanov radab Suiman ezimeheks vs 2016 sulakun 13. päiväspäi.

Radonoigendai tobmuz om Baikalantagaižen randan Ohjastuz. Randan ministrused, departamentad, radnikoičendad da inspekcijad alištudas Ohjastusele.

Käskusenandajan Suimhan ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2013 8. päiväl sügüz'kud (2. kucund). Valitihe gubernatorad edel strokud, vn 2016 18. päiväl sügüz'kud, nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural (54,39%).

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 1 107 107 ristitud[2]. Vl 2015 kaikutte kahtenz' ristit koumespäi om lidnalaine.

Kaik om kümne lidnad randas. Toine järed lidn (enamba 50 tuh. eläjid vl 2015) om Krasnokamensk. Vl 2017 kaik oli 19 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.

Rahvahad (enamba 0,5% vl 2010): venälaižed — 88,3%, burätalaižed — 6,7%, ukrainalaižed — 0,6%, totarlaižed — 0,5%, toižed rahvahad — 2,1%, rahvahuden ozutandata — 1,8%.

Erased toižed rahvahad: evenkalaižed — 0,13% (1387 rist.), kitajalaižed — 0,06% (632 rist.), mongolad — 0,01% (84 rist.).

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Baikalantagaižen randan Päkäskusen tekst. — Constitution.garant.ru. (ven.)
  2. Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Baikalantagaižen randan lidnad
Balei | Borz' | Čit | Hilok | Krasnokamensk | Mogoč | Nerčinsk | Petrovsk-Zabaikal'skii | Sretensk | Šilk