Baikalantagaine rand

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Baikalantagaine rand
Забайкальский край
Baikalantagaižen randan flag Baikalantagaižen randan znam
Baikalantagaižen randan flag Baikalantagaižen randan znam
Map of Russia - Zabaykalsky Krai.svg
Pälidn Čit
Pind

- Ühtes
- saum vezid (%).

12-nz'

431 892 km²
0,26

Eläjiden lugu

- Kaik
- Sageduz

47-nz'

1 087 452 ristitud (2015)
2,52 rist./km²

Federaline ümbrik Sibirin
Venäman ekonomine region Päivnouzmaižen Sibirin
Valdkundkel' (-keled) venäkel'
Gubernator Konstantin Il'kovskii
Ohjastusen ezimez' hän-žo
Käskusenandajan Suiman ezimez' Natal'ja Ždanova
Avtokod 75, 80
Aigvöd UTC+9 (MSK+6)

Baikalantagaine rand (ven.: Забайкальский край) om üks' Venälaižen Federacijan subjektoišpäi.

Se mülüb Sibirin federaližhe ümbrikho.

Randan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Čit.

Keled[redaktiruida | redaktiruida purde]

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Aginskojen Burätan ümbrikon territorijal toine kel' om burätan kel', se om kohtaine venäkelenke.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Baikalantagaine rand om olmas vl 2008 keväz'kun 1. päivälpäi. Sidä sädihe Čitan agjan da Aginskojen Burätan avtonomižen ümbrikon ühtenzoitusel referenduman satuseks.

Randan Päkäskuz[1] om vahvištadud vl 2009 uhokun 11. päiväl Käskusenandajan Suiman ezitajil. Se om väges möhembaižidenke vajehtusidenke.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Baikalantagaižen randan reljefan kart.

Randal om röunoid Amuran agjanke päivnouzmas, Kitainke suvipäivnouzmas, Mongolijanke suves, Burätijan Tazovaldkundanke suvipäivlaskmas da päivlaskmas, Irkutskan agjanke da Saha (Jakutijan) Tazovaldkundanke pohjoižes. Baikalantagaine rand om mererandatoi.

Pind om 431 892 km². Mecad ottas territorijan kaks' koumandest. Mustma otab 32% territorijad. Znamasižed joged oma Argun' da Šilk, ned sätas Amurad ühthejoksmusel, mugažo Vitim (Lenan ližajogi).

Reljef om mägikaz tobjan palan, no om tazangištoid-ki. Kaikiš korktemb čokkoim om BAM-mägenpä (3073 m). Kaikiš madalamb om Amur-jogen kendäk (292 m).

Klimat om terav kontinentaline. Keza om lühüd da erašti räk. Heinkun keskmäine lämuz om +20°C suves da +13°C pohjoižes. Tal'v om pit'k vilu, paneb lunt vähän, poud oleleb paksus. Vilukun kesklämuz om -20°C suves da -37°C pohjoižes. Paneb sadegid 200-300 mm suvipalas da 600 mm pohjoižpalas, kezal da sügüzel tobjimalaz.

Londuseližed varad oma kivihil', bur hil', metallad (raudkivend, vas'k, hobed, tin, litii, vol'fram, tantal, niobii, cirkonii, germanii, uran), antimonii, pöudoline špat, grafit, sauvondmaterialad (letked, saved), mec, mustma.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Baikalantagaižen randan Ohjastusen ištundsija Čitas.

Randan pämez' nimitase gubernatoraks. Konstantin Il'kovskii radab gubernatoran vs 2013 keväz'kun 1. päiväspäi. Hän-žo om Randan Ohjastusen ezimez'. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks. Gubernator märičeb ohjastusen strukturad. Hän paneb ministrid radnikusile sättutaden kandidatoid parlamentanke. Ezmäine varapämez' da kuz' muite varapämest oma hänele abhu.

Baikalantagaižen randan parlament om üks'kodine Käskusenandai Suim. Kaik rahvaz valičeb sen 50 ezitajad videks vodeks. Natal'ja Ždanova radab Suiman ezimeheks vs 2013 sügüz'kun 20. päiväspäi.

Radonoigendai tobmuz om Baikalantagaižen randan Ohjastuz. Randan ministrused, departamentad, radnikoičendad da inspekcijad alištudas Ohjastusele.

Gubernatorad valitihe järgkerdan vl 2013 sügüz'kun 8. päiväl, nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural (71,63%). Järgvaličendad Käskusenandajhe Suimha oliba sil-žo päiväl (08.09.2013).

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 2010 eläjiden lugu om 1 107 107 ristitud[2]. Vl 2015 kaikutte kahtenz' ristit koumespäi om lidnalaine.

Kaikes randas om kümne lidnad. Toine sur' lidn (enamba 50 tuh. eläjid vl 2015) om Krasnokamensk.

Rahvahad (enamba 0,5% vl 2010): venälaižed (88,3%), burätalaižed (6,7%), ukrainalaižed (0,6%), totarlaižed (0,5%); toižed — 2,1%, rahvahuden ozutandata — 1,8%.

Erased toižed rahvahad: evenkalaižed — 0,13% (1387 rist.), kitajalaižed — 0,06% (632 rist.), mongolalaižed — 0,01% (84 rist.).

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Baikalantagaižen randan Päkäskusen tekst (constitution.garant.ru). (ven.)
  2. Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Baikalantagaižen randan lidnad
Balei | Borz' | Čit | Hilok | Krasnokamensk | Mogoč | Nerčinsk | Petrovsk-Zabaikal'skii | Sretensk | Šilk