Altajan rand

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Altajan rand
Алтайский край
Altajan randan flag Altajan randan znam
Altajan randan flag Altajan randan znam
Map of Russia - Altai Krai.svg
Pälidn Barnaul
Pind

- Ühtes
- saum vezid (%).

22-nz'

167 996 km²
2,63

Eläjiden lugu

- Kaik
- Sageduz

22-nz'

2 350 080 ristitud (2018)
13,99 rist./km²

Regionaline KSP

- Kaik, nügüdläižiš arvoiš
- Ühtele hengele

35-nz'

498,8 mlrd rub. (2016)
210,4 tuh. rub.

Federaline ümbrik Sibirin
Venäman ekonomine region Päivlaskmaižen Sibirin
Valdkundkel' (-keled) venäkel'
Gubernator Aleksandr Karlin
Administracijan pämez' hän-žo
Käskusenandajan Suiman ezimez' Aleksandr Romanenko
Avtokod 22
Aigvöd UTC+7 (MSK+4)

Altajan rand (ven.: Алтайский край) om üks' Venälaižen Federacijan subjektoišpäi.

Se mülüb Sibirin federaližhe ümbrikho.

Randan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Barnaul.

Keled[redaktiruida | redaktiruida purde]

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Altajan rand om olmas vs 1937 sügüz'kun 28. päiväspäi.

Altajan randan Päkäskuz[1] om vahvištadud vn 1995 5. päiväl kezakud Käskusenandajan Suiman ezitajil.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Altajan randan reljefan kart.

Altajan rand sijadase Päivlaskmaižen Sibirin suvipäivnouzmpoles.

Randal om röunoid Kemerovon agjanke päivnouzmas, Altajan Tazovaldkundanke suvipäivnouzmas, Kazahstananke (843 km) suves (sen Päivnouzmaižen Kazahstanan agjanke) da päivlaskmas (sen Pavlodaran agjanke), Novosibirskan agjanke pohjoižes. Altajan rand om mererandatoi.

Pind om 167 996 km². Mecad ottas territorijan nelländest. Znamasižed joged oma Ob' sen ližajogidenke (Čumiš, Alei, Čariš), mugažo Katun' da Bii. Kaikiš suremb järv om solakaz Kulundanjärv (728 km²) päivlaskmas.

Reljef om kukhikaz sijil da alangoikaz sijil, om Altajan ezimägišt suvipalas. Kaikiš korktemb čokkoim om Šanginan Majak-mägenpä (2490 m) randan suves Altajan Tazovaldkundanke röunal.

Klimat om ven, terav kontinentaline sijidme. Kezal pohjoižtulleid oma paksud. Heinkun keskmäine lämuz om +20 C°. Vilukun keskmäine lämuz om −15 C°. Paneb sadegid 230 mm vodes päivlaskmas da 600..700 mm suvipäivnouzmas.

Londuseližed varad oma bur hil', raudkivend, nikel', kobal't, magnii, kuld, äimetalližed kivendod (vas'k, cink, hobed), sauvondmaterialad (mouckivi, mramor, granit, sauvondgips, saved, letked), pol'kalližarvoižed kived, natrijan sul'fat, sod, keitandsol, gidroenergii.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Altajan randan Administracijan ištundsija Barnaulas.

Randan pämez' nimitase gubernatoraks. Aleksandr Karlin radab gubernatoran vs 2005 elokun 25. päiväspäi, edel 2007 vot (29. kül'mku) sen radnikusen nimi oli Administracijan pämez'. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks. Gubernator om mugažo randan Administracijan pämez', märičeb sen strukturad, paneb radnikusile ičeze varamehid sättutaden parlamentanke.

Altajan randan parlament om Käskusenandai Suim. Kaik rahvaz valičeb sen 68 ezitajad videks vodeks. Aleksandr Romanenko radab Suiman ezimeheks vs 2016 redukun 6. päiväspäi.

Radonoigendai tobmuz om Altajan randan Administracii sihesai, kudai randan Ohjastuz formiruiškatas. Randan ohjandused da departamentad alištudas Administracijale.

Vn 2014 14. päiväl sügüz'kud valitihe nügüdläšt gubernatorad möst, hän sai vägestust ezmäižes turas (72,97%) da radab koumanden strokun jäl'geten. Käskusenandajan Suiman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2016 18. päiväl sügüz'kud (7. kucund).

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 2 419 755 ristitud[2]. Lidnalaižiden pala om viž ühesandest. Vl 2017 kaik oli 23 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.

Kaik om kaks'toštkümne lidnad randas. Toižed järedad lidnad (enamba 100 tuh. ristituid vl 2015, surembaspäi penemha): Bijsk i Rubcovsk.

Rahvahad (enamba 0,5% vl 2010): venälaižed — 92,3%, saksalaižed — 2,1%, ukrainalaižed — 1,3%, toižed rahvahad — 2,6%, rahvahuden ozutandata — 1,7%.

Erased toižed igähižed rahvahad: altajalaižed — 0,07% (1763 rist.), kumandinalaižed — 0,06% (1401 rist.).

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Altajan randan Päkäskusen tekst. — Constitution.garant.ru. (ven.)
  2. Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Altajan randan lidnad
Aleisk | Barnaul | Belokurih | Bijsk | Gornäk | Jarovoje | Kivi Obil | Novoaltaisk | Rubcovsk | Slavgorod | Zarinsk | Zmeinogorsk