Kaliningradan agj

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Kaliningradan agj
Калининградская область
Kaliningradan agjan flag Kaliningradan agjan znam
Kaliningradan agjan flag Kaliningradan agjan znam
Map of Russia - Kaliningrad Oblast.svg
Pälidn Kaliningrad
Pind

- Ühtes
- saum vezid (%).

77-nz'

15 125 km²
11,7

Eläjiden lugu

- Kaik
- Sageduz

57-nz'

968 944 ristitud (2015)
64,06 rist./km²

Federaline ümbrik Lodehline
Venäman ekonomine region Kaliningradan
Valdkundkel' (-keled) venäkel'
Gubernator Nikolai Cukanov
Ohjastusen ezimez' hän-žo
Agjan Duman ezimez' Marina Orgejeva
Avtokod 39, 91
Aigvöd UTC+2 (MSK-1)

Kaliningradan agj (ven.: Калининградская область) om Venälaižen Federacijan subjekt (agj) da pol'eksklav Baltijan meren randal.

Se mülüb Lodehližhe federaližhe ümbrikho.

Agj om Venäman kaikiš päivlaskmaižemb da kaikiš penemb pindan mödhe. Baltijan laivišton päsodameribaz sijadase täs.

Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Kaliningrad (sen ristitišton läz pol't).

Keled[redaktiruida | redaktiruida purde]

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kaliningradan agj om olmas vl 1946 sulakun 7. päivälpäi.

Kaliningradan agjan Päkäskuz[1] om vahvištadud vl 1995 tal'vkun 28. päiväl Agjan Duman ezitajil, tuli väghe vl 1996 vilukun 18. päiväl da om väges nügüd' äiluguižiden vajehtusidenke.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kaliningradan agjan reljefan kart.

Kaliningradan agjal oma mavaldkundröunad Litvanmanke pohjoižes da päivnouzmas, Pol'šanmanke suves. Ühthine röunoiden piduz om 410 km. Agjan päivlaskmaižed da lodehližed randad lainištab Baltijan meri, sen irdpol'ne randanpird — 140 km.

Pind om 15 125 km². Mec otab territorijan videndest. Znamasižed joged oma Neman da Pregol'. Kaliningradan da Kuršan lahted oma Baltijan meren paloikš, ned oma jagadud merespäi Baltijan (Vislan) da Kuršan letejonoil.

Reljef om kukhikaz tazangišt. Agjan keskkorktuz om 15 metrad valdmeren pindan päl. Kaikiš korktemb čokkoim om Nimetoi-mägi (230 m) agjan suvipäivnouzmas. Kaikiš alahaižembad oma pol'derad (läz üht tuhad nellikkilometrid) mererandanno, ned oma ümbärtud kaičenddambil, sijadase valdmeren pindan alemb. Sügüzel lujad päivlaskmtulleid oma paksud.

Klimat om Baltijan meren agjan tobjas palas da ven kontinentaline suvipäivnouzmas. Heinkun keskmäine lämuz om +17...+18°C. Vilukun kesklämuz -4...+0,5°C. Vodes paneb sadegid 600...740 mm, sulakus-kezakus niid om penemb vai ani ei. Vihm oleskeleb 185 päiväl vodes. Paneb lunt 55 päiväl vodes, lumikate hajeneb teravas.

Londuseližed varad oma kivivoi, bur hil', turbaz, raud, marganc, titan, cirkonii, sauvondmaterialad (saved, letked, gravii), jartal' (mail'man varan 90%), keitandsol, kala.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Agjan gubernatoran da Ohjastusen ištundsija Kaliningradas.

Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Nikolai Cukanov radab gubernatoran vs 2010 sügüz'kun 28. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks, enamba kaht strokud jäl'geten ei sa. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen ezimez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusile. Viž Ohjastusen varaezimest oma hänele abhu.

Kaliningradan agjan üks'kodine parlament om Dum. Kaik rahvaz valičeb sen 40 ezitajad videks vodeks. Marina Orgejeva radab Agjan Duman ezimeheks vs 2011 sulakun 2. päiväspäi.

Radonoigendai tobmuz om Kaliningradan agjan Ohjastuz. Agjan ministrused, agentused da radnikoičendad alištudas Ohjastusele.

Vl 2015 sügüz'kun 13. päiväl gubernatorad valitihe, nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural (70,41% änid) da radab kahtenden strokun. Järgvaličendad Agjan Dumha oliba vl 2011 keväz'kun 13. päiväl.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 941 873 ristitud[2]. Kaikutte seičemenz' ristit ühesaspäi om lidnalaine.

Agjas om kaks'kümne kaks' lidnad da nell' lidnanvuittušt žilod. Vl 2015 kaik om 12 lidnad enamba 10 tuh. eläjid.

Rahvahad (enamba 0,5% vl 2010): venälaižed (82,0%), ukrainalaižed (3,5%), vaugedvenälaižed (3,5%), litvalaižed (1,0%), armenijalaižed (1,0%), saksalaižed (0,8%), totarlaižed (0,5%), toižed — 2,6%, rahvahuden ozutandata — 5,1%.

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Tegimišton päsarakod oma kalan da pun ümbriradmine, meblän tehmine, elektroenergetine sarak.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Kaliningradan agjan Päkäskusen tekst (constitution.garant.ru). (ven.)
  2. Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Kaliningradan agjan lidnad
Bagrationovsk | Baltiisk | Černähovsk | Gur'jevsk | Gusev | Gvardeisk | Kaliningrad | Krasnoznamensk | Laduškin | Mamonovo | Neman | Nesterov | Ozörsk | Pionerskii | Polessk | Pravdinsk | Slavsk | Sovetsk | Svetlii | Svetlogorsk | Zelenogradsk