Kaliningradan agj

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Kaliningradan agj
Калининградская область
Kaliningradan agjan flag Kaliningradan agjan znam
Kaliningradan agjan flag Kaliningradan agjan znam
Map of Russia - Kaliningrad Oblast.svg
Pälidn Kaliningrad
Pind

- Ühtes
- saum vezid (%).

77-nz'

15 125 km²
13,24

Eläjiden lugu

- Kaik
- Sageduz

54-nz'

994 599 ristitud (2018)
65,76 rist./km²

Regionaline KSP

- Kaik, nügüdläižiš arvoiš
- Ühtele hengele

49-nz'

383,1 mlrd rub. (2016)
390,4 tuh. rub.

Federaline ümbrik Lodehline
Venäman ekonomine region Kaliningradan
Valdkundkel' (-keled) venäkel'
Gubernator Anton Alihanov
Ohjastusen ezimez' hän-žo
Agjan Duman ezimez' Marina Orgejeva
Avtokod 39, 91
Aigvöd UTC+2 (MSK-1)

Kaliningradan agj (ven.: Калининградская область) om Venälaižen Federacijan subjekt (agj) da pol'eksklav Baltijan meren randal.

Se mülüb Lodehližhe federaližhe ümbrikho.

Agj om Venäman kaikiš päivlaskmaižemb da kaikiš penemb pindan mödhe. Baltijan laivišton päsodameribaz sijadase täs.

Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Kaliningrad (sen ristitišton läz pol't).

Keled[redaktiruida | redaktiruida purde]

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kaliningradan agj om olmas vs 1946 sulakun 7. päiväspäi.

Kaliningradan agjan Päkäskuz[1] om vahvištadud vn 1995 28. päiväl tal'vkud Agjan Duman ezitajil, tuli väghe vn 1996 18. päiväl vilukud da om väges nügüd' äiluguižidenke vajehtusidenke.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kaliningradan agjan reljefan kart.

Kaliningradan agjal om mavaldkundröunoid Litvanmanke pohjoižes da päivnouzmas, Pol'šanmanke suves. Ühthine röunoiden piduz om 410 km. Agjan päivlaskmaižed da lodehližed randad lainištab Baltijan meri, sen irdpol'ne randanpird — 140 km.

Pind om 15 125 km². Mec otab territorijan videndest. Znamasižed joged oma Neman da Pregol'. Kaliningradan da Kuršan lahted oma Baltijan meren paloikš, ned oma jagadud merespäi Baltijan (Vislan) da Kuršan letejonoil.

Reljef om kukhikaz tazangišt. Agjan keskmäine korktuz om 15 metrad valdmeren pindan päl. Kaikiš korktemb čokkoim om Nimetoi-mägi (230 m) agjan suvipäivnouzmas. Kaikiš alahaižembad oma pol'derad (läz üht tuhad nellikkilometrid) mererandanno, ned oma ümbärtud kaičenddambil, sijadasoiš valdmeren pindan alemb. Sügüzel kovad päivlaskmtulleid oma paksud.

Klimat om Baltijan meren agjan tobjas palas da ven kontinentaline suvipäivnouzmas. Heinkun keskmäine lämuz om +17..+18 C°. Vilukun lämuz — −4..+0,5 C°. Vodes paneb sadegid 600..740 mm, om penemb niid vai ani ei sulakul-kezakul. Vihm oleskeleb 185 päiväl vodes. Paneb lunt 55 päiväl vodes, lumikate hajeneb teravas.

Londuseližed varad oma kivivoi, bur hil', turbaz, raud, marganc, titan, cirkonii, sauvondmaterialad (saved, letked, gravii), jartal' (mail'man varan ühesa kümnendest), keitandsol, kala.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Agjan gubernatoran da Ohjastusen ištundsija Kaliningradas.

Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Anton Alihanov radab gubernatoran vs 2017 sügüz'kun 29. päiväspäi, edel sidä tegi hänen velgusidme vs 2016 redukun 6. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks, enamba kaht strokud jäl'geten ei sa. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen ezimez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusile. Viž Ohjastusen varaezimest oma hänele abhu.

Kaliningradan agjan üks'kodine parlament om Dum. Kaik rahvaz valičeb sen 40 ezitajad videks vodeks. Marina Orgejeva radab Agjan Duman ezimeheks vs 2011 sulakun 2. päiväspäi kahtenden strokun jäl'geten.

Radonoigendai tobmuz om Kaliningradan agjan Ohjastuz. Agjan ministrused, agentused da radnikoičendad alištudas Ohjastusele.

Agjan Duman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2016 18. päiväl sügüz'kud (6. kucund). Vn 2017 10. päiväl sügüz'kud valitihe gubernatorad, nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural (81,06% änid).

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 941 873 ristitud[2]. Kaikutte seičemenz' ristit ühesaspäi om lidnalaine.

Kaik om kaks'kümne kaks' lidnad agjas da nell' lidnanvuittušt žilod. Vl 2017 kaik om 12 lidnad enamba 10 tuh. eläjid.

Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): venälaižed — 82,0%, ukrainalaižed — 3,5%, vaugedvenälaižed — 3,5%, litvalaižed — 1,0%, armenijalaižed — 1,0%, saksalaižed — 0,8%, totarlaižed — 0,5%, azerbaidžanlaižed — 0,4%, toižed rahvahad — 2,2%, rahvahuden ozutandata — 5,1%.

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Tegimišton päsarakod oma kalan da pun ümbriradmine, meblän tehmine, elektroenergetine sarak.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Kaliningradan agjan Päkäskusen tekst. — Constitution.garant.ru. (ven.)
  2. Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Kaliningradan agjan lidnad
Bagrationovsk | Baltiisk | Černähovsk | Gur'jevsk | Gusev | Gvardeisk | Kaliningrad | Krasnoznamensk | Laduškin | Mamonovo | Neman | Nesterov | Ozörsk | Pionerskii | Polessk | Pravdinsk | Slavsk | Sovetsk | Svetlii | Svetlogorsk | Zelenogradsk