Sovetsk (Kirovan agj)

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Sovetsk
Советск
 Lidnanznam
Coat of Arms of Sovetsk (Kirov oblast).png
 Flag
Flag of Sovetsk (Kirov oblast).png
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2018) 15 538 ristitud
Pind 26,38 km²
Sovetsk Советск
Pämez' Nikolai Malkov
(sügüz'ku 2 016—)
Telefonkod +7-83 375-xx-xxx
Avtokod 43
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Disambig gray.svg Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.
Ortodoksižen hristanuskondan Jumalanmaman Katken pühäpert' (17. voz'sada), vll 1609−1764 mez'jumalankodi.

Sovetsk (ven.: Сове́тск, nitmar.: Кукарка) om Venäman lidn, lidnankund da avtotesol'm Kirovan agjan suves. Se om Sovetskan rajonan administrativine keskuz.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ezmäine kaikenaigaine eländpunkt oli olmas niiš tahoiš 3. voz'sadal EME — 11. voz'sadal m.e., Pižman lidneihut (ven.: Пижемское городище) om löutud kaivandusil 6 kilometras Sovetskaspäi. Marilaižed paniba Kukark-lidnust nügüd'aigaižen lidnan sijas, i 12. voz'sadal se oli marin Čumbilat-ruhtinasen-vägimehen rezidencijaks. Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan venäkel'žiš purtkiš vl 1594 kuti udes elänzoittud Venäman slabad kaičemha tahondad marilaižid i udmurtalaižid vaste. Carin aigan slabad oli alištunu Jaranskan makundan tobmudele, no oli elokahamb mi Jaransk.

Kätihe lidnaks ezmäižikš vll 1918−1925 nügüdläiženke nimenke. Vspäi 1925 oli Sovetskoje-žiloks (ven.: село Советское). Sai makundan keskusen statusad vl 1929 i oli Sovetsk-žiloks. Vn 1939 sügüz'kul sai lidnan statusad tošti, mülütihe sihe Žernovogorje-žilod, 2. mectegimen žilod i mectehnikumad.

Sovetsk šingotase mecanümbriradmižen kombinatal i penil edheotandoil, sömtegimištol (sömkombinat, lihakombinat, konditerine fabrik), sor'mikoiden fabrikal i kružavan pramozlal, mugažo šebnän samižen kaks' kar'jerad ratas läz lidnad.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase rajonan keskuzpalas, Nemd- (162 km, ven.: Немда) i Pižm- (305 km pitte, nitmar.: Пижме) jogiden oiktal randal tobjimalaz, 120 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Pižm lankteb Vätkha oiktalpäi nelläs kilometras päivnouzmha. Kukark-jogi (läz 8 km pitte, ven.: Кука́рка) läbitab lidnan päivnouzmašt palad i lankteb Pižmha. Kuz' sildad ühtenzoittas jogiden randoid. Matkad agjan Kirov-pälidnhasai om 121 km pohjoižpäivnouzmha orhal vai 137 km avtotedme. Lähembaižed lidnad oma Jaransk (raudtestancijanke) 72 km päivlaskmha-suvipäivlaskmha orhal vai 87 km avtotedme, Nolinsk 58 km päivnouzmha orhal vai 120 km avtotedme, i Uržum 82 km suvipäivnouzmha orhal vai 99 km avtotedme.

Sovetsk om lidnankundan üks'jäine eländpunkt.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 16 598 ristitud, rajonan koume videndest. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 18..19 tuhad eläjid vll 1979−2003 (19 368 rist. vl 1989).

Rahvahad (2002): venälaižed — 95,3%, marilaižed — 1,5%, toižed rahvahad — 3,2%.

Koume professionaližen opendusen aluzkundad oma olmas lidnas: Suvodjen mechoz-tehnikum (alusenpanend vl 1896)[1], Sovetskan tegimišton i rahvahanpramozloiden tehnikum[2], Sovetskan industrialiž-pedagogine kolledž.[3]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Suvodjen mechoz-tehnikuman sait (slt43.ru). (ven.)
  2. Sovetskan tegimišton i rahvahanpramozloiden tehnikuman sait (pu39admru.ucoz.ru). (ven.)
  3. Sovetskan industrialiž-pedagogižen kolledžan sait (ipcsovetsk.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]



Kirovan agjan lidnad
Jaransk | Kirov | Kirovo-Čepeck | Kirs | Kotel'nič | Luz | Malmiž | Muraši | Nolinsk | Omutninsk | Orlov | Slobodskoi | Sosnovk | Sovetsk | Zujevk | Uržum | Vauged Holunic | Vätkan Poläni