Orlov (lidn)
Lidnanznam | |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2021) | 5,508 ristitud |
Pind | 20 km² |
Pämez' | Denis Zikov (keväz'ku 2024—, Денис Зыков) |
Telefonkod | +7−83 365-xx-xxx |
Avtokod | 43 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Orlov (ven.: Орло́в) om Venäman lidn da lidnankund Kirovan agjan keskuzpalan päivlaskmas. Se om Orlovan rajonan administrativine keskuz.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Orlovan lidneihuden aluz oli pandud 12.-13. voz'sadal sirdnikoil Alauz'lidnaspäi, kaivandusiden lähtmižvendon mödhe. Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan nügüdläiženke nimenke vl 1459 Moskvan Vasilii II-ruhtinasen sodavägiden matkanke anastamha Vätkan maid. Nimituz libub personaližes nimespäi vai sijaližes orel' -sanaspäi «terav nem'» (jogiden ühthejoksmusenno). Vl 1600 mainitase kuti Orlovec. Sai makundan lidnan statusad vl 1780. Koume jogavottušt jarmankad oleli lidnas, torguihe nahkoid, pästtihe tal'jankoid i kožalid, tegesid koivun kurčuspäi. Vll 1923−1992 oficialine nimituz oli Halturin sijaližen sündnuden Stepan Halturin-revolücioneran oiktastuseks.
Orlov šingotase šahmatoiden i nardoiden tehmižel, maidtegimel i parziden cilindruindan edheotandal.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase rajonan suvipäivnouzmaiženno röunanno, Vätk-jogen oiktal randal, 120 m ü.m.t. keskmäižel korktusel.
Matkad agjan Kirov-pälidnan röunhasai om 36 km päivnouzmha-pohjoižpäivnouzmha orhal vai 66 km «Vätk»-avtotedme. Toine lähembaine lidn om Kotel'nič (raudtestancijanke) 41 km suvipäivlaskmha orhal vai 48 km «Vätk»-avtotedme.
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Orlov om lidnankundan üks'jäižeks eländpunktaks. Lidnankundan pind — 149,02 km².
Lidnankundan tobmuden pämez' om sen Administracijan pämez'. Edeline lidnan pämez' om Sergei Popul'kin (kezaku 2018 — tal'vku 2023). Lidnan Duman ezimez' om Aleksei Anan'jin vn 2023 vilukuspäi. Edeližed Duman ezimehed oma Nina Repnicina (uhoku 2021 — viluku 2023), Aleksandr Obuhov (reduku 2017 — uhoku 2021).
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 6 959 ristitud, rajonan viž ühesandest. Kaik 6 709 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli enamba kümned tuhad eläjid vll 1970−2001 (10 751 eläjad vl 1979 i 10 600 rist. vl 1996).
Ortodoksižen hristanuskondan viž jumalanpertid[1] oma kaičenus i saudud lidnas. Niiden ližaks Kazanin Jumalanmaman päjumalanpert' (oli saudud vll 1801−1805) ei ole kaičenus, kellčuhunduz jäi sišpäi vaiše.
Lapsiden opendusen aluzkundad oma nell' päivkodid, aluzškol (nomer 1), keskškol, čomamahtoiden škol, sportškol. Orlovan-Vätkan maižanduzkolledž[2] i Orlovan pedagogikan da proftehnologijoiden kolledž[3] oma lidnan professionaližen opendusen aluzkundoikš.
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
Vezičuhunduz (2021)
-
Jumalanmaman Sündundan jumalanpert', vn 2021 nägu
-
Lauk i bank vl 2021 (istorine Bannikov-torgovanan pert')
-
Kul'turkeskuz (2021)
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Orlovan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
- ↑ Orlovan-Vätkan maižanduzkolledžan sait (ovshk.ru). (ven.)
- ↑ Orlovan pedagogikan da proftehnologijoiden kolledžan sait (окпипт.рф). (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Orlovan lidnankundan sait (orlovskoe-gorodskoe-r43.gosweb.gosuslugi.ru). (ven.)
- Orlovan rajonan oficialine admorlov.ru-sait. (ven.)
Orlov (lidn) Vikiaitas |
Kirovan agjan lidnad | ||
Jaransk | Kirov | Kirovo-Čepeck | Kirs | Kotel'nič | Luz | Malmiž | Muraši | Nolinsk | Omutninsk | Orlov | Slobodskoi | Sosnovk | Sovetsk | Zujevk | Uržum | Vauged Holunic | Vätkan Poläni | ||