Mine sisu juurde

Piht

Vikipedii-späi
Piht
Vauged piht
Vauged piht (Abies alba)
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Kavag'kazmused (Pinophyta)
Klass: Kavag'kazmused (Pinopsida)
Kund: Pedaižed (Pinales)
Sugukund: Pedaižed (Pinaceae)
Heim: Piht
Latinankel'ne nimi
Ábies Mill., 1754


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 18031
NCBI 3319

Piht (latin.: Abies) om Pedaižed-sugukundan igähižvihandoiden puiden heim, kogoneb läz 60 erikospäi kümnes sekcijas.

Pihtmecad oma levitadud Pohjoižes mapoliškos, sen venos i tropižes vöiš. Om enamba erikoid Tünen valdmeren pohjoižrandištol.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Pu om piramidanvuitte, kazvab 60..80 metrhasai kortte, tüvi oleleb 3,5 m diametral. Lapakoiktad oksad sijadasoiš renghaks tüvel. Käbud kazdas ülähäks i čihotadas puil, pölüstoitand tegese tulleil, semned oleskeldas küpsad sil-žo vodel. Kavag' om lapak, neglanvuiččed lehtesed elädas severz'-se vozid. Kor' om hahk siled, vanhil puil haugelmasiš. Piht om seižui kovid tulleid vaste süvän jurišton tagut. Eläb 150..200 vot.

Piht ei navedi pakaižid, vägitomid mahusid, pil'vesenvastaine.

Kävutadas pumaterialad tegimištos, terv jäb kores. Pun kuivatud südäin om vauged kebn pakuiženke ližamujunke. Sen lämudenizolirujad ičendad oma kaikiš lujembad puiden keskes, ka Sibirin igähižed rahvahad ottas pihtad sauvomha pertid. Kävutadas pun südänt cellülozbumagaižes tegimištos i meblin tehmižes. Haugod i hil' pihtaspäi oma pahad.

Sadas tervad i bal'zamad korespäi. Pihtan terv om korgedladuine torhuz mechimižen tegimišton täht, semned mändas tehmaha sauvondlakoid. Klei tervaspäi om vajehtamatoi optiktegimišton linzoile.

Ištutadas pihtad dekorativižeks puks, no se ei piida redustoittud atmosferad.



Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.