Piht

Vauged piht (Abies alba)

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Kavag'kazmused (Pinophyta)
Klass:	Kavag'kazmused (Pinopsida)
Kund:	Pedaižed (Pinales)
Sugukund:	Pedaižed (Pinaceae)
Heim:	Piht

Latinankel'ne nimi

Ábies Mill., 1754

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 18031

NCBI 3319

Piht (latin.: Abies) om Pedaižed-sugukundan igähižvihandoiden puiden heim, kogoneb läz 60 erikospäi kümnes sekcijas.

Leviganduz

Pihtmecad oma levitadud Pohjoižes mapoliškos (14..67 gradusad levedust), sen venos i tropižes vöiš. Niiden mecoiden ühthine pind sase 18 millionhasai gektaroid^[1]. Om enamba erikoid Tünen valdmeren pohjoižrandištol (Azijas i Pohjoižamerikas). Voib kazda mägiden pautkil 3500..4000 m ü.m.t. korktusihesai subtropikoiš.

Ümbrikirjutand

Pu om piramidanvuitte, kazvab 60..80 metrhasai kortte, tüvi oleleb 3,5 m diametral. Lapakoiktad oksad sijadasoiš renghaks tüvel. Käbud kazdas ülähäks i čihotadas puil, pölüstoitand tegese tulleil, semned oleskeldas küpsad sil-žo vodel. Kavag' om lapak, neglanvuiččed lehtesed elädas severz'-se vozid. Kor' om hahk siled, vanhil puil haugelmasiš. Piht om seižui kovid tulleid vaste süvän jurišton tagut. Eläb 150..200 vot.

Piht ei navedi pakaižid, vägitomid mahusid, pil'vesenvastaine.

Kävutand

Kävutadas pumaterialad tegimištos, terv jäb kores. Pun kuivatud südäin om vauged kebn pakuiženke ližamujunke. Sen lämudenizolirujad ičendad oma kaikiš lujembad puiden keskes, ka Sibirin igähižed rahvahad ottas pihtad sauvomha pertid. Kävutadas pun südänt cellülozbumagaižes tegimištos i meblin tehmižes. Haugod i hil' pihtaspäi oma pahad.

Sadas tervad i bal'zamad korespäi. Pihtan terv om korgedladuine torhuz mechimižen tegimišton täht, semned mändas tehmaha sauvondlakoid. Klei tervaspäi om vajehtamatoi optiktegimišton linzoile.

Ištutadas pihtad dekorativižeks puks, no se ei piida redustoittud atmosferad.

Valitud erikod

Kaik seičeme erikod oma londuses Venäman territorijal:

Abies gracilis — Graciozine piht
Abies holophylla — Täuz'lehtesine piht
Abies mayriana — Mairan piht
Abies nephrolepis — Somuzurboikaz piht
Abies nordmanniana — Nordmanan, vai Kavkazine piht
Abies sachalinensis — Sahalinine piht
Abies sibirica — Sibirine piht

Homaičendad

↑ Пихта (Piht) : Balandin S. A. // Большая российская энциклопедия (Sur' Venäman enciklopedii) : [35 t.] / päredaktor Ju. S. Osipov; 2004−2017. — M.: Bol'šaja rossijskaja enciklopedija, 2014. T. 26. — Lp. 303. (ven.) ISBN 978-5-85270-363-7.

Piht Vikiaitas

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.

[1] Пихта (Piht) : Balandin S. A. // Большая российская энциклопедия (Sur' Venäman enciklopedii) : [35 t.] / päredaktor Ju. S. Osipov; 2004−2017. — M.: Bol'šaja rossijskaja enciklopedija, 2014. T. 26. — Lp. 303. (ven.) ISBN 978-5-85270-363-7.

[1]