Jeniseisk
Lidnanznam
|
Flag
|
| Valdkund | Venäma |
| Eläjiden lugu (2021) | 17,537 ristitud |
| Pind | 66,41 km² |
| |
| Pämez' | Valerii Nikol'skii (sügüz'ku 2018—) |
| Telefonkod | +7−39 195-xx-xxx |
| Avtokod | 24, 84, 88, 124 |
| Aigvö | UTC+7 (MSK+4) |
Jeniseisk (ven.: Енисейск [jɪnʲɪˈsʲejsk]) om Venäman lidn da lidnümbrik Krasnojarskan randas. Se om Jeniseiskan rajonan administrativižeks keskuseks mugažo, ei ole rajonan palaks.
Istorii[vajehta | vajehtada lähte]
Eländpunktan aluz om pandud vl 1619 kuti Tungusan lidnuz, sid' Jenisein lidnuz (ven.: Енисейский острог). Vl 1676 se sai lidnan statusad, kändihe Jenisein regionan keskuseks. Joukud läksiba ujuden otmaha kävutamižhe Päivnouzmaižen Sibirin rajonid arni Jeniseiskaspäi.
Vozil 1724−1796 lidn oli Jenisein provincijan keskuseks. Karvanjarmank oleli lidnas 18. voz'sadal elokuidme, i torguihe tavaroid Kitaišpäi da kalad vodes läbi. Vl 1765 kaik 1343 torgovanad oli kirjutadud Jeniseiskas. Möhemba lidnan znamoičend kadotihe, sikš miše saudud Sibirin te madme da Transsib vajehtiba jogiteid. Enamba mi sada vanhad kivišt pertid oma kaičendan al.
Jeniseisk šingotase turizmal, mecan ümbriradmižel i meblin pästandal, verfil, sömtegimištol (leibän i lihan edheotandad), om transportsol'meks i geotedištelendan bazaks. Ende mehanine tegim radoi mugažo.
Geografijan andmused[vajehta | vajehtada lähte]
Lidn sijadase Jenisei-jogen hural randal, mödvedhe Angar-jogensuspäi, 75 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Krasnojarskhasai om 348 km suvhe. Lähembaine lidn om Lesosibirsk 47 km suvipäivnouzmha avtotedme vai Jenisein ülezjogedme.
Klimat om terav kontinentaline. Voden keskmäine lämuz om −3,1 C°, kezakun-elokun +15..+18 C°, tal'vkun-uhokun −21..−26 C°. Paneb sadegid 486 mm vodes, enamba elokus (71 mm), vähemba uhokus-sulakus (17..23 mm kus).
Jeniseisk om lidnümbrikon üks'jäižeks eländpunktaks.
Eläjad[vajehta | vajehtada lähte]
Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 18 766 ristitud. Kaik 17 999 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 22 845 eläjad vodel 1989.
Ortodoksižen hristanuskondan ühesa pühäpertid[1] oma kaičenus lidnas: Jumalanmaman Emäganpäivän kafedraline päjumalanpert' (letihe vll 1793−1819), Jumalannägundan päjumalanpert' (om saudud vll 1732−1750), Eläban Eziauguižen Stroican jumalanpert', phh. Borisan i Gleban puine jumalanpert' (2018). Spasan Toižetamižen mez'jumalankodi om olmas lidnas vspäi 1642, sen ühtennimine päjumalanpert' om letud vll 1735−1745, phh. Zaharijan i Jelisavetan jumalanpert' — vspäi 1785. Jumalanmaman Iverin jumalaižen jumalankodi (kaks' jumalanpertid i časoun') udessündutase. Niiden ližaks nell' jumalanpertid i kaks' časounäd ei ole kaičenus. Islaman pühäpert' om saudud lidnas.
Jeniseiskan pedagogine kolledž[2] i äiprofil'ne tehnikum[3] oma lidnan professionaližen opendusen aluzkundoikš.
Lidnümbrikon pämez' om sen Administracijan pämez'. Edeline lidnan pämez' om Igor' Antipov (keväz'ku 2010 — sügüz'ku 2018).
Transport[vajehta | vajehtada lähte]
Jogistancii om saudud lidnan keskuses. Avtote ühtenzoitab lidnad Lesosibirskanke da Krasnojarskanke, Jenisein oiktadme randpoledme — Pohjoižjeniseiskanke.
Regionaline civiline Jeniseisk-lendimport (EIE / ЕНС) sijadase vides kilometras lodeheze lidnan keskusespäi, om äkkiližid reisid rajonadme.
Galerei[vajehta | vajehtada lähte]
-
Lidnan administracijan sauvuz (2016, ende Tonkonogovan pert')
-
Spasan Toižetamižen mez'jumalankodi, vn 2016 nägu
-
Adivpert' vl 2014
-
Jeniseiskan pedagogine kolledž (2004)
-
Laiv jogivaldmoidenno vl 2016
Homaičendad[vajehta | vajehtada lähte]
- ↑ Jeniseiskan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
- ↑ Jeniseiskan pedkolledžan sait (enpkoll.ru). (ven.)
- ↑ Jeniseiskan äiprofil'žen tehnikuman sait (emtpro.ru). (ven.)
Irdkosketused[vajehta | vajehtada lähte]
 |
Jeniseisk Vikiaitas |
| Krasnojarskan randan lidnad | ||
| Ačinsk | Artömovsk | Bogotol | Borodino | Divnogorsk | Dudink | Igark | Ilanskii | Jeniseisk | Kansk | Kodinsk | Krasnojarsk | Lesosibirsk | Minusinsk | Nazarovo | Noril'sk | Sosnovoborsk | Šaripovo | Zaozörnii | Zelenogorsk | Železnogorsk | Ujar | Užur | ||