Reboi

Järgeline reboi

Valdkund:	Živatad
Tip:	Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass:	Imetaiživatad (Mammalia)
Heimkund:	Lihansöjad (Carnivora)
Sugukund:	Koiranvuiččed (Canidae)
Heim:	Reboid (heim) (Vulpes)
Erik:	Järgeline reboi

Latinankel'ne nimi

Vulpes vulpes (Linnaeus, 1758)

Areal

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 180604

NCBI 9627

Reboi vai Rusked reboi vai Järgeline reboi (latinan kelel: Vulpes vulpes) om Koiranvuiččiden sugukundan (Canidae) lihansöi (Carnivora) imetaiživat, levitadud da kaikiš suremb erik Reboid-heimos. Hibjan piduz om 60..90 sm, veduz — 6..10 kg, händ om 40..60 sm pitte.

Levigandmižavaruz

Järgeline reboi om lujas levitadud: Evropan kaikel territorijal, Pohjoižes Afrikas (Egiptas, Alžiras, Marokos, pohjoižes Tunisas), Azijan surembas palas (Indijan pohjoižehesai, Kitain suvehesai i Indokitaihesai), Pohjoižamerikas arktižes zonaspäi Meksikan lahten pohjoižele randalesai. Reboi om akklimatiziruidud Avstralijas da leviganzi kaiked kontinentadme, päiči pohjoižiš rajoniš subekvatorialižen klimatanke. Ende biologad oma lugenuded, miše Amerikas eläb reboiden erine erik, no jäl'gmäižil aigoil se lugedas jo rusttan reboin alaerikoks.

Irdpol'ne nägu

Reboiden mujutuz da suruz oma sortukahad erazvuiččiš tahoiš; om 40..50 reboiden alaerikod. Pohjožele likkudes reboid lindäs surembikš da vauvhambikš, suvele — penembikš da tuhlakamban mujutusenke. Pohjoižrajoniš da mägiš paksus vasttas mugažo mustbur da mujutusen toižed melanistižed formad. Levitadud mujutuz om rusked sel'g, vauged pök da muzad käbälad. Reboil oma paksus burad ristha pojavad karvanšoidud sel'gäs da melaluil. Ühthižed eriližtundused: mustad korvad da vauged händanagjaine. Reboi om keskmäižen suruden mecživat čomakulun hibjanke, madaliden käbälidenke, pitkäčun kärzanke, teraviden korvidenke, pit'kän karvakahan händanke.

Reboiden karv zavodib lähtta uhokul da keväz'kul, lopib kezan keskuses. Sen jäl'ghe reboil kazvaškandeb jo tal'vkarv, kudamb formiruiše kül'mkuks-tal'vkuks. Kezakarv om harvamb da lühüdamb, tal'veline nahk — paksumb da rohlamb.

Elonlad

Kut händikaz-ki, reboi om monogamine živat, toižin sanoin, poigiše se vaiše ühten kerdan vodes. «Gon» oleskeleb tal'ven lopus. Noren jäl'gpol'ven kazvatusen täht hö kaidas süväd urud vai «ottas velgha» verhad urud toižil živatoilpäi. Kohtuz jätktase 44..58 päiväd, reboil sündudas nell'-kuz' poigašt, hö imedas mamanmaidod üks'..pol'tošt kun igähäsai da kazdas toižeks vodeks. Necil toižel vodel hö opendase tehta kaik, mi pidab teta reboile — ozutesikš, mecata.

Meclonduses reboid harvas elädas enamb seičemed vot. Valdatomudes hö elädas 20..25 vot.

Ičtazvedand

Ku reboi om tünäs, ka se mäneb kohtha, jättab jäl'giden sel'ktoid čepid. Pöl'gästunu živat voib joksta lujas teravas, hüptel vai ani levigandes madme oigetud händanke.

Hüvä nühaind da kulemine oma reboin eduz. Nägemine om sättutoitud pimedusen arvoimižile — lujembaižen aktivižusen aigale. Reboi reagiruib varastamatomha likundha teravas äjiden lihansöjiden kartte. Živat tundištab mujuid hubin, päivänvauktuses eriližešti, sikš miše reboi voib, ozutesikš, tulda lähele ištujad vai seižujad likumata ristitud tulleipolespäi.

Sömine

Reboid tobjimalaz mecatas hämäral aigal da öidme. Pened nühtajad (rouhijad) oma reboin sömižen aluseks. Järedambad imetaiživatad, ozutesikš jänišad, mändas sömhä harvamb, hot' erašti reboi navedib tabata niid, jänišanpoigaižid eriližešti. Sured reboid voidas sorta kosulinpoigaižid. Lindud ei otkoi äjan sijad reboin sömižes, no lihansöi kaiken tacib hüppijan madme lindud, muniden panegen vai suugitomid lindunpoigid.

Letetazangištoil da pol'letetazangištoil reboid paksus püdeltas amfibijoid. Kanadas da Pohjoižpäivnouzmapol'žes Evropas reboid, kudambad elädas pidust' surid jogid, södas lohid, kudambad koldas kudondaigan jäl'ghe. Kezal reboid södas äjan bumbakoid da gavedid. Kazmussöm — fruktad da marjad — mülüdas reboiden sömižhe ani kaiktä, no ned eile päsömäks necen erikon täht.

Kävutand

Reboi om mectusen objektaks, znamasine živat nahkan samha. 19. voz'sadan lopus mustburan reboin sugu om sätud. Sid' selekcii da kodikoičend oli, ned ližaziba karvan ladud. Mustburan sugun pohjal sädihe äi toižid suguid: platinakaz, bakurianine, dakotine.

Mugažo reboid oma nühtajiden — villän kulutajiden — znamasižed söjad.