Majag

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Majagad
Tedoklassifikacii
Valdkund: *
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Imetaiživatad (Mammalia)
Heimkund: Nühtajad (Rodentia)
Sugukund: Majaganvuiččed (Castoridae)
Heim: Majagad
Latinankel'ne nimi
Castor (Linnaeus, 1758)
Areal
Image
     Kanadine majag      Järgeline (Evrazijalaine) majag

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 180211
NCBI 10184

Majagad (latin.: Castor) om pol'vezižiden živatoiden heim Nühtajad-heimkundaspäi. Majaganvuiččed-sugukundan üks'jäine jänu elegil heim, kogoneb kahtes levitadud erikospäi: Järgeline (Evrazijalaine) majag (Castor fiber, 8 alaerikod) i Kanadine majag (Castor canadensis, eile alaerikoid, om introduciruidud Skandinavijan maihe).

Etimologii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Heim erigoiči toižišpäi läz 31 mln vozid tagaz. Latinine nimituz om kal'k amuižgrekan κάστωρ-sanaspäi «majag», mitte libub amuižgrek.: κάστον kaston-sanaspäi «pumaterial».

Ümbrikirjutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Majagad sötlesoiš puiden korel i noril barboil, sen tagut sortas puid nühtten alust. Elänzoittas hilliden mecjogiden, ojiden i järviden randoid. Elädas uruiš i hatoiš.

Živatad tehtas kanalid i saudas padoseinid sortud puišpäi i muga sätas učulmoid lendamha hatoid. Hatad oma ujujad peitsijad-sared ragoišpäi nälömanke kümnehe metrhasai diametral i 1..3 m kortte, vedenalaiženke tulendanke. Majagad ödudas hatoiš, kaitas varoid tal'veks niiš i kaičesoiš lihansöjid vaste.

Kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Edel 20. voz'sadan kesked majagan karv oli populärine Evropas, Venälaižes Federacijas i Pohjoižamerikas, ka tehtihe mectusid karvha näht, i majagan populäcii oli polenenu lujas.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]



Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.