Majag
Majagad | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tedoklassifikacii | ||||||||||||
|
||||||||||||
Latinankel'ne nimi | ||||||||||||
Castor (Linnaeus, 1758) | ||||||||||||
Areal | ||||||||||||
Kanadine majag Järgeline (Evrazijalaine) majag | ||||||||||||
|
Majagad (latin.: Castor) om pol'vezižiden živatoiden heim Nühtajad-heimkundaspäi. Majagižed-sugukundan üks'jäine jänu elegil heim, kogoneb kahtes levitadud erikospäi: Järgeline (Evrazijalaine) majag (Castor fiber, kahesa alaerikod) i Kanadine majag (Castor canadensis, ei ole alaerikoid, om introduciruidud Skandinavijan maihe).
Etimologii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Heim erigoiči toižišpäi läz 31 mln vozid tagaz. Latinine nimituz om kal'k amuižgrekan κάστωρ-sanaspäi «majag», mitte libub amuižgrek.: κάστον kaston-sanaspäi «pumaterial».
Ümbrikirjutand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Majagad sötlesoiš puiden korel i noril barboil, sen tagut sortas puid nühtten alust. Elänzoittas hilliden mecjogiden, ojiden i järviden randoid. Elädas uruiš i hatoiš.
Živatad tehtas kanalid i saudas padoseinid sortud puišpäi i muga sätas učulmoid lendamha hatoid. Hatad oma ujujad peitsijad-sared ragoišpäi nälömanke kümnehe metrhasai diametral i üks'..koume metrad kortte, vedenalaiženke tulendanke. Majagad ödudas hatoiš, kaitas varoid tal'veks niiš i kaičesoiš lihansöjid vaste.
Kävutand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Edel 20. voz'sadan kesked majagan karv oli populärine Evropas, Venälaižes Federacijas i Pohjoižamerikas, ka tehtihe mectusid karvha näht, i majagan populäcii oli polenenu lujas.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Majag Vikiaitas |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |