Bol

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Bol
Bol (Vaccinium vitis-idaea)
Bol (Vaccinium vitis-idaea)
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused
Klass: Kaksidülehtesižed
Kund: Kanabr'änikoižed (Ericales)
Sugukund: Kanabranvuiččed (Ericaceae)
Sugu: Vaccinium
Erik: Bol
Latinankel'ne nimi
Vaccinium vitis-idaea L.

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 505637
NCBI 180772

Bol vai Nabol (Nobol) (latin. Vaccínium vítis-idaéa) om tal'veline vihand penzhaine, Kanabränvuiččed-sugukundan Vaccinium-sugun erik.

Bolha sidotud vepsän tärtused[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • Bolišt, nabolišt, bolpaik, bolkišt, bolžom — taho, kus kazvab äi bolad.
  • Bolšti — särbmine suloimespäi (idüjauhospäi) bolanke.
  • Boltahtaz — vezipudr (huttu) kagrjauhospäi bolanke.
  • Nabolnik, bolpirg — pirg bolanke.
  • Uttud bol — vezipudr (huttu) rugižjauhos da puzertud bolaspäi.

Etimologii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Erikon vitis-idaea-nimituz znamoičeb «vinmarjan varz' Id-mägelpäi» (nece mägi seižub Krit-sarel). Mugoine latinankel'ne bolan nimituz mainitase ezmäižen kerdan Dodoneusan da Gesneran tedotöiš. Amuižaigaižed kirjutajad ei mainitanus "bolad".

Ümbrikirjutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Bolan ümbrikirjutand.

Jurišk levigandeb lapakoiktas. Vezad oma sarakoikahad, ned ületas 15-20 sm korktusele malpäi[1]. Bolan jured elädas simbiozas senen micelijanke. Senen nitid vedadas mineraližid segoitesid mahudespäi bolan jurile.

Lehtesed oma paksud, nahkakahad, išttas barbal toint toižen jäl'ghe, lühüdan vardenke, ovaližed käroutud oiktan röunanke, loštajad, 20-30 mm pitte, 15 mm:hasai levette, eläbad lumen al, penikaižiden reiguidenke alahaižel pindal. Mugoižed reigud oma bulavanvuiččed südäimes, niiden seiniden stajad oma täuded nälömakast substancijad, se voib vedada vet. Lehtesen ülähän kastui vezi sirdab alahaks, täudub reiguid da vedase südäimehe.

Bolan penzhaižen varded erašti kazdas lahos kandos koren da hapačun keskes, ned sadas üks'metrišt pidust.

Änikod oma kaks'suguižed, oiktad, keratas tophiže. Tophad oma tihedad, sijatas ladval. Tophas om 10-20 änikod, ned kactas maha[1]. Änikon vencut om vauktan vai vauhruskedvauvhan mujun, ühtnenuziden äniklehtesidenke, kellonvuitte nellidenke čuratadud vähäižin laboidenke. Mallüt om nell'palaine. Ühtel änikol om 8 pölükäd da 1 petkloine. Kandoine sijadase alahanpäi. Änikoičendan aigan koverzunuded bolan vencuded kaitas heid'omad nepsudespäi. Heid'om om muzahahkan mujun, se om tomunikoiš sangedmassal, no aigan mändes rohkotase väčkuižin da lankteb reiguziden kal't, nene reiguded sijadase tomunikoiden agjoiš. Bol änikoičeb keväz'kezal läz 15 päiväd.

Plodud oma rusttad marjad, ned kaitas lumen al keväden tulendahapäi. Sügüz'kun augotaden bolan marjad oma jo ehtnüded. Satusekahal vodel voidas poimdä marjoid pol'vädrhasai ühtel tophal.

Bolan irdnägo om kondjanbolan kartte.

Bolan gibrid mustikaiženke putub Päivlaskmaižes Evropas, sidä nimitadas Vaccinium × intermedium Rute.

Leviganduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Bol kazvab kuiviš da nepsiš kavag'mecoiš, lehtezmecoiš, a mugažo čapatesile, penzhištoidme da turbazsoil.

Bolan marjad oma nägubad, sikš miše ned oma rusttad vihandan lehtištonke tagamal. Živatad da lindud södas nenid marjoid. Lindud todas sulatomid semnid levedašti i muga abutadas bolale levitada.

Mezjäižed keratas nektarad da heid'oman palad änikoišpäi.

Himine mülünd[redaktiruida | redaktiruida purde]

Bolan marjad mülütadas[2] (gramm/100 grammad): vezi — 86,3; saharidad — 11,5 (sidä kesken glükoz — 4,3; fruktoz — 4,2; saharoz — 0,2); stajišt — 3,7; vauktušed — 0,8; razvad — 1,2; tuhk — 0,3.

Mineraližed substancijad marjoiš (mg/100 grammad): kalii — 89; kal'cii — 20; fosfor — 16; magnii — 9; mangan — 1,2; natrii — 2; raud — 0,4; vas'k — 0,07; cink — 0,18; jod — 0,15; hrom — 1.

Vitaminad marjoiš (mg/100 grammad): A — 1,75; β-karotin — 21; B-vitaminad — 0,72; B9-vitamin — 2; C-vitamin — 11; E-vitamin — 1,6.

Kazvatuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 1745 bolan kul'tiviruindha sidotud ezmäižid naprindoid kirjutihe. Piterin Istorižes keskuzarhivas Jelizavetan Petrovnan suline käsk om. Necil käskihe čomitada parteroid bolal da samšital. Mugažo vn 1765 Sauvusiden kancelärijan käsk edeskirjuti Fok-mastarale löuta mahtust da ištutada bolad Petergofan «Monpleziran sires i Šahmat-mägen al» samšitan (bušboman) sijha, sikš miše samšit «mäneb ülänsäton olelenuziš suriš pakaižišpäi»[3].

1960nzil vozil todesižed radod vemha bolad kul'turha zavodihe neciš maiš: AÜV, Germanii, Ročinma, Alamad, Suomenma da Pol'šanma. 1980nzil vozil enččen NSTÜ:n tazovaldkundad — Vaugedvenäma, Litvanma da Venäma — panihe kul'turižid bolan plantacijoid.

Vl 1994 Germanijas sädihe 40 gektarad bolan plantacijad ühtes täuden mašinoiden kompleksanke kazvatamha da keradamha marjoid. Kul'turmarjoiden satusenmär ülemba 20-30 kerdha meckazmusiden röunataden, ristitud sadas 50-60 kg marjad gektaran man sadandesespäi kaikuččel vodel.

Travijad da läžundad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • Exobasidium vaccinii-senüt travib bolan vezoid. Seikh da lehtesed palahtudas vauhruskedvauvhan mujundan saden. Edahanpäi mugoižed vezad oma vaskmäižiden änikoiden polhe, ned erinedas lujas tervhiš vihandoiš boltophišpäi.
  • Melampsora goeppertiana-senüdel travindan tagut varded pidetas da palahtudas, ned tegese ludha pojavikš. Lehtesed lühetas, alahaižed niišpäi kuidas.

Kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Sömhä[redaktiruida | redaktiruida purde]

Bolan marjad kävutadas levedali sahardundan täht, mugažo niišpäi tehtas äi toižid sömid: kanfetoiden südäin, bolkeitiž, marinad, ekstrakt, unotez, boljomad. Bolad ližadas emägusihe (uttud bol, boltahtaz, bolšti). Pašttas pirgoid bolanke (bolpirgad (nabolnikad), bolkolobad). Puškinan «Jevgenii Onegin»-säduses bolvezi mainitase — se om verestai jom vedes da bolmarjoišpäi, sidä kaičihe pit'käks vilus karzn'as bollačuiš.

Bolasine džem om järgeline mageduz Ročinmas da toižiš Skandinavijan maiš. Todesine džem varadase hüvin keitata. Erased odvad kommertižed torguindmarkad se-žo ümbriratas marjoid lämudel, a mugažo ned mülütadas erazvuiččid ližadusid (pektin, jablokad).

Zelläks[redaktiruida | redaktiruida purde]

Bolan lehtesed (latin. Folium Vitis idaeae) kävutadas tedoližel medicinal zell'torhudeks. Lehtesiden lent da vet kävutadas dezinficirujaks da diuretižeks abutuseks.

Bolan vezad (latin. Cormus Vitis idaeae) mugažo ottas zelläks.

Zell'torhut varatas kevädel edel änikoičendad (konz änikurbad oma vihandad völ) da sügüzel täuzin ehtnüziden marjoiden jäl'ghe. Lehtesid šil'ptäs vai ümbrileiktas vezoid lehtesidenke, sid' kuidas niid katusenaluižel, räusthiden al, infrarusttal sädegoičendal[4] vai kuidimes (lämuz — 35-40°C). Kuidud torhut kaitas kuidaks da tulleitadud hüvin honuses. Torhuden kožundaig om 3 vot[5].

Necen torhuden tarbhaižed päsubstancijad oma fenolglikozidad, dubindsubstancijad, giperozid, ursolmuiktuz[5]. Mugažo arbutin löuzihe bollehtesiš, se om antiseptine substancii kuzenlähtendsisteman täht. Spravitamha niid, unotest kuiviš lehtesišpäi ottas zelläks, vaiše sen doziruind ülemb märad kucub travindad[6].

Keitvezi lehtesišpäi pehmdab südäikivid da veb poiš solad, se abutab tervehtamha südäimunan läžundad, diabet, revmatizm, podagr.

Bolan veresid marjoid ottas kävutamha avitaminozan aigan, kuti uitai, diuretine, bakterijanvastaine, antiseptine, gel'mintanvastaine, sapinajai abutuz. Mugažo marjoid kävutadas tävun tuberkulözan aigan, toižed läžundad: südäikohtun katar alamuiktuseltäutandanke, kived südäimunas, revmatizm.

Marjoiden keitvezi horindan aigan sambutab vezinäl'gad hüvin.

Marjoiden südäivet jodas lujetud arterialižen painuden aigan, nevroziden aigan. Kohtukahad naižed jodas sidä vähäverusen aigan.

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kacu mugažo[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. 1,0 1,1 Бурмистров А.Н., Никитина В.А. Медоносные растения и их пыльца: Справочник. — М.: Росагропромиздат, 1990. — Lp. 23. ISBN 5-260-00145-1.
  2. Lingonberry, raw. — Foodcomp.dk. (angl.)
  3. Марьина Т. Моченый шедевр //Санкт-Петербургские Ведомости. — 2013. — 23 сентября (#182).
  4. Демидов С.Ф. и др. Сушка листьев брусники инфракрасным излучением. — Науч. журн. НИУ ИТМО; серия «Процессы и аппараты пищевых производств». — 2014. — #1.
  5. 5,0 5,1 Блинова К.Ф. и др. Ботанико-фармакогностический словарь /Справ. пособие. Под ред. К.Ф. Блиновой, Г.П. Яковлева. — М.: Высшая школа, 1990. — Lp. 174. ISBN 5-06-000085-0.
  6. Вермейлен, Нико. Полезные травы. Иллюстрированная энциклопедия /Пер. с англ. Б.Н. Головкина. — М.: Лабиринт Пресс, 2002. — Lp. 298-299. ISBN 5-9287-0244-2.