Mezjäižed

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Mezjäine keradab heid'omad

Mezjäižed (latin.: Anthophila vai Apoidea s. str.) oma lendajiden gavediden klad Nahkutsuugaižed-heimkundaspäi.

Živatad oma sündnuded läz 100 mln vozid tagaz, šingotihe bapshaižišpäi. Murahaižed oma mezjäižiden heimoks mugažo.

Tedo mezjäižiš nimitase apiologijaks.

Ümbrikirjutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ühtenzoittas mezjäižid 520 heimho, kaik om 21 tuhad erikoid mail'mas. Voidas putta vastha kaikil kontinentil päiči Antarktidas.

Mezjäižiden äjiden erikoiden tedoiduz om vajag. Ned oma socialižed živatad. Gavedin suruz om kahtes millimetraspäi Plebeia minima-erikol (Suviamerik) 39 millimetrhasai Megachile pluto-erikol (Indonezii).

Mezjäižed sötlesoiš änikoiden nektaral da heid'omal. Kävutadas nektarad energijan purtkeks, ottas südäimehe heid'oman vauktušid da toižid tarbhaižid sötmižsubstancijoid.

Suugiden kaks' parad oma kaikil mezjäižil, tagapar om penemb mi ezipar. Erasil kastoil tagapar om reduciruidud znamasižes märas, i ned ei voigoi leta.

Kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ottas kävutamižhe maižanduses samha met da sen ližaproduktoid, medicinas. Apiterapii om tetab Amuižen Egiptan aigaspäi.

Mezjäižed levitadas heid'omad änikoidme, ühtes pezaspäi voidas pölüstoitta koumhe millionhasai änikoid päiväs. Äjiden ploduiden da fruktiden satuz rippub pölüstoitandaspäi.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]



Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.