Kerekan kel'
Kerekan kel' om kerekalaižiden (rahvahan ičeze nimituz аӈӄалҕакку «mererandaližed ristitud», nell' ristitud vl 2010) kolnu kel', üks' paleoazijalaižiš kelišpäi. Mülüb Čukotkan da Kamčatkan kel'kundha. Voib lugeta koräkalaižiden ühten heimoišpäi keleks, 20. voz'sadal kelenkandajiden lugu oli sada ristitud.
Leviganduz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kel' oli levitadud Venäman pohjoižpäivnouzmaižes čogas, Čukotkan territorijal.
Čukačud assimiliruiba kerekalaižid 20. voz'sadan aigan. Kerekan kelen jäl'gmäine kelenkandai koli vl 2005. Pagižijoiden lugu — kümne ristitud vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe.
Kerekalaižiden rahvahidenkeskeižiden kosketusiden keled oliba da oma čukačun kel' i venän kel'.
Tedoiduz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kirjankel't ei ole. Kelen ezmäine lühüd ümbrikirjutand om tehtud čukačun kelen nevondkundaližel Pötr Skorik-paleoazijantedoidajal keratud vll 1954−1956 tedon alusel, hän-žo kirjuti ezmäižid tekstoid kelel. Vladilen Leontjev-kirjutai da fol'kloran keradai kirjuti völ kahesa kerekan tekstad vl 1971.
Vaihišt i morfologii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kerekan kel' mülütab äi harakterižid kaiken kel'kundan täht sanoid (čukačun i koräkan keled), ičeze augotižlibundan sanad ottas vaihišton läz nelländest. Om parallelid eskimosižidenke kelidenke, velgsanoid venäkelespäi om vähä lujas.
Kerekan kel' om agglütinirui. Sen morfologijan pirdad oma Čukotkan da Kamčatkan kel'kundan toižiden keliden pojavad.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
|
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |