Mine sisu juurde

Kohtaiduzjur'

Vikipedii-späi
Kohtaiduzjur'
Kohtaiduzjur'
Kohtaiduzjur'
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund: Rozänikoižed (Rosales)
Sugukund: Rozanvuiččed (Rosaceae)
Heim: Lapkoižed (Potentilla)
Erik: Kohtaiduzjur'
Latinankel'ne nimi
Potentílla erécta (L.) Raeusch., 1797


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 504577
NCBI 57940

Kohtaiduzjur' (latin.: Potentilla erecta, sinonim Potentilla tormentilla) vai kaugan paginoiš, om äivozne heinäsine kazmuz. Mülütadas Rozanvuiččed-sugukundha.

Erik kazvab Evropas i Azijan päivlaskmaižes palas. Voib löuta nepsoil nituil i omaluižil, pilitišen sijil i mecanröunoil.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Jurišt om cilindranvuitte, pukaz i lühüd, läz lapakoiged, erazvuiččenke sanktusenke, koverikaz vai oiged. Kazmuz om 15..50 sm kortte. Seikh om püštoiged, sarakoičese üläpalas. Tilgun forman koumepalaižed lehtesed čereduišoiš, išttas seikhel. Lehtesed läz jured kazdas pit'kil varzil, ned oma koume- vai vižpalaižed.

Üks'jäižed änikod oma 1,5..2,5 sm diametral, kazdas seikhen lopus vai kaimlospäi hoikil i pit'kähkoil varzil. Nell' äniklehtest om kohtaiduzjuren änikos, heimon toižiden erikoiden erineden. Änikoičeb semendkus-sügüz'kus. Munanvuiččed siledad (vai ruipiškoikahad vähän) plodud-äipähkmed oma muzaolivan mujun, küpsnedas elokus-sügüz'kus. Jur'sistem šingotase vitkos.

Kävutadas jurištod eriližmaguteseks (kalakonservad, likörad), dubindsubstancijaks, zelläks, rusttan i mustan mujuiden purtkeks.