Kokteine

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Kaks'pol'ne kokteine, radpala om šorp i kaid tera.

Kokteine om radkalu, nügelzoittud pall' tehmaha lujid tarkoiktoid iškendoid.

Ümbrikirjutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kokteine voib olda üks'pol'ne i kaks'pol'ne. Ezmäižen radpala om pit'k nügelzoittud šorp, sen tagapala om kehker muite vai pall'an formal. Kaks'pol'žen kokteižen radpala om nügelzoittud šorp molembiš polišpäi vai šorp i kaid tera.

Radpalan profil' om bemblenvuitte, muga radkalu tegese effektivižikš dai tagaiškend poleneb. Varz' čokaidase radpalaha i kingitase penel metalližel detalil (teral vai tor'ven agjal) ümbärdamha radpalan heitandad vardespäi tön aigan. Pall' tagapolel om olmas, miše löda sidä surel-ki pall'al.

Šorpakaz agj sättub kovan gruntan täht, konz kaid tera ližatoi jo.

Kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kävutadas iškemha kividme, kivimadme, murenemha savičpanegt. Tehtas manradoid, radoid linmas i kiviradoid. Kivinikad i päčinsauvojad ottas kävutamižhe pen't koktešt avaros savičun polendusen täht.

Sur' kokteine om amuine radkalu. Nügüd'aigan kävutadas sidä valdkundoiš i maiš vällänke šingotesenke, mugažo geologoil i kaivajil erasti. Kokteižen literaturine mel'kuva om orjiden tön simvol.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]



Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.