Mine sisu juurde

Lopmätomuz

Vikipedii-späi
Fraktalan sauvomižen (avarudentäutai kover om sen röunaks) ezmäižed koume haškud ozutadas, miše üks'märaižen pirdan i kaks'märaižen avaruden čokkoimiden lugu om ühtejitte.

Lopmätomuz om ristitun meletandan kategorii, ottas kävutamižhe sidä harakterizuimha lopmätomid, röunatomid, amundamatomid premetoid da nägusid, ei voi ozutada röunoid vai kvantitativišt märad niiden täht. Kävutase vastal'žeks kaikele alištujale agjanke, röunanke i lugendale. Tedoidase sistemalusel matematikas, logikas i filosofijas, mugažo tedoitas küzundoid lopmätomuden vasthaotmižes, statusas i londuses psihologijan, teologijan i fizikan sferas.

Lopmätomuden tärtuz znamoičese -simvolal, se kuvastab kaikiš koveritomambad Möbiusan lehtest üks'pol'ženke pindanke.

Istorižikš lopmätomuden ezmäižed problemad oliba avaruden i aigan, mail'man kaluiden lugumäran agjan olend. Koverikahambad problemad oma kontinuuman lopmätoman jagamižen voimuz, operiruindan lopmätomil objektoil voimuz (aktualižen lopmätomuden problem), agjatomašti peniden suruziden (infinitezimaliden) londuz i ičtazvedand, lopmätomuden erazvuiččiden toižendoiden olend i niiden korreläcii. Lopmätomuden kaikiš süvemb tedoiduz tegese matematižes äjüziden teorijas.

Agjatomašti pened suruded (infinitezimalid) figuriruidas lopmätomiš potencialižešti processoiš, kudambad harakterizuišoiš polenijoil jäl'gendajašti suruzil, sen paloin kontinuuman jagandas paloikš, polenijoiš lugujäl'gendusiš, erasti — el'genduses mail'man vai tuntken atomarižes strukturas. Sätud Njutonan i Leibnical infinitezimaliden matematine ümbrikirjutand agjatomašti peniden suruziden lugendas kändihe matematižen analizan aluseks[1].

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]

  1. Gordon Je. I., Kusrajev A. G., Kutateladze S. S. Инфинитезимальный анализ: избранные темы (Infinitezimaline analiz: valitud temad). — M.: Nauka, 2011. — 398 lp. — Lpp. 10−13. (ven.) ISBN 978-5-02-036137-9.
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.