Mine sisu juurde

Magnit

Vikipedii-späi
Sadud raudasižiden pilitesiden abul magnitan kendan jonoiden pirdatez

Magnit om fizine hibj ičeze magnitiženke kendanke. Kaikiš penemb da koveritomamb magnit om elektron.

Ezimeletaden, «magnit»-sana libui amuižgrek.: Μαγνῆτις λίθος Magnētis líthos-sanoišpäi «kivi Magnesijaspäi», Grekanman keskuzpalan Magnisii-regionan i severziden-se Magnisii-lidnoiden (nüg. Turkanman päivlaskmas) mödhe, niiš löutihe magnetitad amuižen aigan.

Kaikiden magnitoiden magnitižed ičendad märhapanesoiš niiden südäimen elektroniden magnitkuroil. Kendan kvantteorijan mödhe, elektromagnitine vastamižpaineg levitase fotonal.

Statine magnitine kend valatoitab vähän ristitun kudehiže, ka ei ole sen varuližusen todestusid, i om ližata kävutada sidä medicinižiden metoiden täht. No ku ferromagnetik vai kardiostimulator oma hibjas, ka piidab kaitas i olda varukahašti.

Toižendad[vajehta | vajehtada tekst]

Kaikenaigaine magnit om tegez ferromagnetikaspäi, kudamb kaičeb jänduzmagnitižust irdpol'žen magnitkendan sambutandan jäl'ghe.

Elektromagnit om ladim, kudamban magnitine kend sädase elektrojoksusen olemižen aigan vaiše.

Märičendühtnikad[vajehta | vajehtada tekst]

SI-sistemas magnitvalun märičendühtnik om veber (Vb), magnitižen läbipästandmahtusen — genri metras (Gn/m), magnitkendan kingitezmahtusen — amper metras (A/m), magnitkendan indukcijan — tesla (T vai Tl).

Demagnetiruind[vajehta | vajehtada tekst]

Erasti materialoiden magnitoituz kändase tahtotomaks, i niiden demagnetiruindan tarbhaižuz zavodihe.

Voib demagnetiruida materialid koumel mahtusel: huldutamine korktemb mi Kürin lämuz, pall'aižen vai muite luja iškend magnitha, magnitan panend vajehtujaha magnitižhe kendha ülitajanke materialan koercitivišt väged vägevudenke i sid' hilläšti poleta magnitkendan valatoitandad. Jäl'gmäine mahtuz kävutase tegimištos likvidiruimha informacijad diskoil da kartoil.

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]