Makiavelli Nikkolo

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Makiavelli Nikkolo
ital.: Niccolò Machiavelli
Nikkolo Makiavellin portretan pala, Santi di Tito (1536−1603) pirdi voikuvad 16. voz'sadan kahtendes poles
Nikkolo Makiavellin portretan pala,
Santi di Tito (1536−1603) pirdi voikuvad 16. voz'sadan kahtendes poles
nimi sündundan jäl'ghe:

ital.: Niccolò di Bernardo dei Machiavelli

radmižen toižend:

kirjanik, politikanmez', ajaloolane, filosoof, political theorist, military theorist, tõlkija, runokirjutai, diplomaat

sündundan dat:

3. semendku 1469[1]

sündundan sijaduz:

Florencii, Firenze Vabariik[d][2]

valdkund:

Flag of Florence.svg Firenze Vabariik[d]

kolendan dat:

21. kezaku 1527[1] (58 vot) vai 22. kezaku 1527(1527-06-22)[3][4] (58 vot)

kolendan sijaduz:

Sant'Andrea in Percussina[d], Firenze Vabariik[d][2]

tat:

Bernardo di Niccolò Machiavelli[d]

avtograf:

Machiavelli Signature.svg

Commons-logo.svg Makiavelli Nikkolo VikiAitas
Om sädusid VikiPurtkiš VikiPurde

Nikkolo Makiavelli (ital.: Niccolò di Bernardo dei Machiavelli [nikkoˈlɔ mmakjaˈvɛlli]; sünd. 3. semendku 1469, Florencii, Florencijan Tazovaldkund — kol. 21. kezaku 1527, sigä-žo) oli italijalaine filosof da kirjutai, politikanmez' i sur'oigenu.

Nikkolo oli sündnu San Kašano in Val' di Pez-külähä läz Florencijad, Bernardo di Nikkolo Makiavelli-advokatan (1426−1500) i hänen Bartolomea di Stefano Neli-akan (1441−1496) kanzha. Kaks' vanhembašt sizart oli — Primavera (1465) i Margarita (1468), mugažo noremb Totto-vell' (1475). Openduz andoi tuleban aigan filosofale latinižen i italižen klassikan täuzid tedoid.

Makiavelli kirjuti severz'-se tedotöid sodateorijas, abuti nevondoil kaita Florencijad. Oli varmdan valdkundaližen tobmuden polenpidajan i laski kävutada miččid taht mahtusid samha necidä metod. Hänen politiž-filosofine «Valdoičii»-kirj (it. Il Principe, 1513) om pästtud tošti äi kerdoid vspäi 1532, se augotab erazvuiččid traktuindoid tähäsai, Makiavelli-ki jäti äi kommentarijoid kirjale. Vll 1520−1525 radnikoiči Florencijan istoriografal, kirjuti «Florencijan istorii»-kirjan i pästi satusekahid komedižid p'jesid: «Klicija» (1525) i «Mandragola» (1518). Sädi kaks' poemad: «Ezmäine dekad» (1504) i «Kahtenz' dekad» (1509), kirjuti «Bel'fagor»-romanan (1515).

Filosof sai hüväd radnikust Florencijan Tazovaldkundan apparatas (1498−1512) i nai vn 1501 elokus, Marietta de Luidži Korsini oli Nikkolon ak. Sündutihe viž last naimiželos: Pjero, Bartolomea, Bernardo, Ludoviko, Guido.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. 1,0 1,1 http://www.treccani.it/enciclopedia/niccolo-machiavelli_%28Dizionario-Biografico%29/
  2. 2,0 2,1 Saksamaa Rahvusraamatukogu, Berliini Riigiraamatukogu, Bavarian State Library et al. Record #118575775 // Integrated Authority File — 2012—2016.
  3. Find A Grave — 1995. — ed. size: 165000000
  4. Brockhaus Enzyklopädie
Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.