Mine sisu juurde

Mansid

Vikipedii-späi
(Oigetud lehtpolelpäi Mansi)

Mansid vai Mansilaižed (ičeze nimituz om мāньси da vanh nimituz om voguližed) om vähäluguine rahvaz Venäman keskuzpalas, eläb Hantin da Mansin avtonomižes ümbrikos; erased rahvahan ezitajad elädas mugažo toižiš Venäman subjektoiš. Se om hantilaižiden kaikiš lähižemb heimrahvaz.

Mansilaižed pagištas mansin kelel, se om üks' suomalaiž-ugrilaižiš kelišpäi. Tämbäi mansilaižiden läz koumed videndest kävutadas venän kel't. Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe mansilaižiden ühthine lugu om 12 269 ristitud.

Rahvahan ičeze nimituz znamoičeb «mez'», «ristit»; nece sana tuli suomalaiž-ugrilaižes *mańćɜ-sanaspäi «uk, mez', ristit», i voib löuta pojavid sanoid toižiš suomalaiž-ugrilaižiš keliš: маньть (mańt́), моньть (mońt́), мась (maś) hantin keles, mugažo mad'jaralaižiden ičeze nimituz üks'lugus — magyar. Sil sanal om erazvuččid formoid mansin kelen erazvuiččiš paginoiš: mańśi, ма̄ньсь (māńś), мӧ̄ньсь (mɔ̄̈ńś), мӓньцӣ (mäńćī), ма̊ньсь (måńś).

Kaks' vajeht om venäkeles sen rahvahan nimitandan täht: манси vai мансийцы äilugus i мансиец vai мансийка üks'lugus; voib kävutada манси-vajeht nimitamha ukoid vai naižid.

1920−1930-nzihe vozihesai kävutihe «voguline»-vajeht (ven.: вогул) nimitamha mansilašt; nece vajeh tuli hantin u̯oɣaĺ vai u̯oɣat́-vaihilpäi. Ottas kävutamižhe sidä vajeht nimitamha mansilaižid völ erasiš keliš, ozutesikš, saksan keles Wogul, wogulisch.

Mansilaižed pagištas venän kelel da mansin kelel.

Mansin kel'

Mansilaižed päazjad oma kalanpüdand, mectuz, pedroiden kazvatuz, maižanduz da kodiživatoiden kazvatuz. Kalanpüdand om levitadud Ob'-jogel da Pohjoine Sos'v-jogel. Pedranvodind om ottud hantilaižilpäi 13.−14. voz'sadoiš. Maižanduz om ottud venälaižilpäi 16.−17. voz'sadoiš. Heiden kodiživatvodindan parahimad sarakod oma hebonvodind, kodilindun kazvatand, henoiden da järedoiden sar'vikahiden živatoiden kazvatuz.

Kalanpüdandan azeged oma azragad da verkod.

Mansilaižiden elos tobj znamoičend sibirižel kedral om, kävutadas sidä keradamha pähkmiden järedoid satusid; otta kävutamižhe mugažo sen pun jürid erazvuiččiden kaluiden tegendan täht, ozutesikš, astjoid da konorid. Tohesižed-ki tegesed oma levitadud, mansilaižed oma mahtavad lujas radon tohenke aigan.

Mansine rahvahaline söm oma kala, liha da marjad. Hö ei sögoi senid, sikš miše meletadas, miše sened oma käredoihe ižandeižihe sidodud.

Tämbäi mansilaižiden 45% elädas lidnoiš.