Hebo

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Kodihebo
Kodihebo
Kodihebo
Tedoklassifikacii
Valdkund: *
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Imetaiživatad (Mammalia)
Heimkund: Kogonazkabjaižed (Perissodactyla)
Sugukund: Hebonvuiččed (Equidae)
Heim: Hebod (Equus)
Erik: Mechebo (Equus ferus)
Alaerik: Kodihebo
Latinankel'ne nimi
Equus ferus caballus (Linnaeus, 1758)

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS {{{1}}}
NCBI {{{1}}}

Hebo vai Kodihebo (latin.: Equus ferus caballus) om kabjživat. Mülüb Hebonvuiččed-sugukundan üks'jäižhe jänudehe elegil Hebod-heimho, sugukund libub Pohjoižamerikaspäi.

Hebon emäč om kobul vai emähebo, hebon ižač nimitase ižahebo:ks. Hebon poigaine om varz, varzaine. Kazvanu varz om ubeh. Sauvatadud hebo — oreh.

Ippologii tedoidab heboid. Pidadas živatoid hebovodindfermas vai hebonläväs.

Kodikoičend[redaktiruida | redaktiruida purde]

Hebo om kodikoittud ristituil mechebo. Kaikiš amuižembad kodihebon jändused oma löutud Evrazijan stepiš läz Baškirijan Davlekanovo-lidnad, datiruiše 7.-6. voz'sadal EME. Hebol sur' znamoičend om ristituiden civilizacijan istorijas, vaiše voz'sada tagaz nened živatad oliba pätransportaks i maižandusen radvägeks.

Heboho sidotud vepsän muštatišed da ozoitesed[redaktiruida | redaktiruida purde]

Muštatišed[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • Ak da lehm, mužik da hebo.
  • Ala aja hebod kunutal, a aja kagral.
  • Hebo ei ičeze händale polge.
  • Hebod taganpäi, koirad edespäi, ristitud kaikiš polišpäi tarbiž varaita.
  • Hebod ei ole — ka ižandal päd ei ole, a lehmäd ei ole — ka emägal söda ei midä.
  • Hebodme i kormad heinäd andad.
  • Hein ei hebonno kävele.
  • Händaspäi hebod ei voi vall'astada.
  • Ičein hebol keskel redud ei häkoi.
  • Kus hebo astui, ka kabjad tunduba.
  • Lahjoitud hebole suhu ei kactas.
  • Laškal hebol edahaks ed aja.
  • Mitte om hebo, mugoi regi-ki.
  • Pahal radnikal i hebo radol nukkub.
  • Vanh hebo vagod ei travi.
  • Änižen taga hebo koli, a sinai jo händ sus.

Ozoitesed[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • Hebo hirnui lidnas, a tägä vall'astuz särahti (jumalanjuru).
  • Pol'hebod, pol'habad (segl).
  • Vellen hebošt ei voi tabata, sizaren laudruzuid ei voi kerata (ahav da taivaz).

Kacu mugažo[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]



Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.