Hebo
| Kodihebo | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kodihebo | ||||||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||||
| Equus ferus caballus (Linnaeus, 1758) | ||||||||||||||||
|
|
Hebo vai Kodihebo (latin.: Equus ferus caballus) om kabjživat. Mülüb Hebonvuiččed-sugukundan üks'jäižhe jänudehe elegil Hebod-heimho, sugukund libub Pohjoižamerikaspäi.
Hebon emäč om kobul vai emähebo, hebon ižač nimitase ižahebo:ks. Hebon poigaine om varz, varzaine. Kazvanu varz om ubeh. Sauvatadud hebo — oreh.
Ippologii tedoidab heboid. Pidadas živatoid hebovodindfermas vai hebonläväs.
Kodikoičend[redaktiruida | redaktiruida purde]
Hebo om kodikoittud ristituil mechebo. Kaikiš amuižembad kodihebon jändused oma löutud Evrazijan stepiš läz Baškirijan Davlekanovo-lidnad, datiruiše 7.-6. voz'sadal EME. Hebol sur' znamoičend om ristituiden civilizacijan istorijas, vaiše voz'sada tagaz nened živatad oliba pätransportaks i maižandusen radvägeks.
Okaidud hebod arktudas teravas da kebnas. Tahondad arktunuziden heboidenke oma mail'man äjiš maiš.
Söte[redaktiruida | redaktiruida purde]
Hebo om heinänsöi živat. Söb heinän 25..100 kg päiveses omaluižel. Job 30..60 litrad vet päiväs kezaaigan i 20..25 litrad tal'vel, lugumär rippub igäspäi i vedusespäi. Üks' hebo küzub man 2 gektarad sötmižeks.
Hebon söte kogoneb kagraspäi i kuivatud heinäspäi päpaloin, vajehtadas jäl'gmäšt ol'geks erasti. Naprindad vajehtamha kagrad toižel vill'sötkel ei olgoi satusekahad, i vaiše ozr vajehtab kagrad hebon sötmižeks Päivnouzmmas da Suvievropas (Italii, Ispanii, Portugalii).
Heboho sidodud vepsän muštatišed da ozoitesed[redaktiruida | redaktiruida purde]
Muštatišed[redaktiruida | redaktiruida purde]
- Ak da lehm, mužik da hebo.
- Ala aja hebod kunutal, a aja kagral.
- Hebo ei ičeze händale polge.
- Hebod taganpäi, koirad edespäi, ristitud kaikiš polišpäi tarbiž varaita.
- Hebod ei ole — ka ižandal päd ei ole, a lehmäd ei ole — ka emägal söda ei midä.
- Hebodme i kormad heinäd andad.
- Hebon higoho da akan voikhu ala kacu.
- Hein ei hebonno kävele.
- Hot' tegi, ka ei varzad tacind. (ei radond lujas)
- Händaspäi hebod ei voi vall'astada.
- Ičein hebol keskel redud ei häkoi.
- Kus hebo astui, ka kabjad tunduba.
- Lahjoitud hebole suhu ei kactas.
- Laškal hebol edahaks ed aja.
- Mitte om hebo, mugoi regi-ki.
- Mužik ei ole ak, lehm ei ole hebo.
- Pahal radnikal i hebo radol nukkub.
- Vall'asta hebo päspäi, ei perskespäi. (pidab zavodida azjad oikti)
- Vanh hebo vagod ei travi.
- Änižen taga hebo koli, a sinai jo händ sus.
Ozoitesed[redaktiruida | redaktiruida purde]
- Hebo hirnui lidnas, a tägä vall'astuz särahti. (jumalanjuru)
- Pol'hebod, pol'habad. (segl)
- Vellen hebošt ei voi tabata, sizaren laudruzuid ei voi kerata. (ahav da taivaz)
Kacu mugažo[redaktiruida | redaktiruida purde]
Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]
 |
Hebo Vikiaitas |
|
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |