Hebo

Kodihebo
Kodihebo
Tedoklassifikacii
Valdkund: * Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata) Klass: Imetaiživatad (Mammalia) Heimkund: Kogonazkabjaižed (Perissodactyla) Sugukund: Hebonvuiččed (Equidae) Sugu: Hebod (Equus) Erik: Mechebo (Equus ferus) Alaerik: Kodihebo
Latinankel'ne nimi
Equus ferus caballus (Linnaeus, 1758)
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS {{{1}}} NCBI {{{1}}}

Hebo vai Kodihebo (latin.: Equus ferus caballus) om kabjživat. Mülüb Hebonvuiččed-sugukundan üks'jäižhe jänudehe elegil Hebod-suguhu, sugukund libub Pohjoižamerikaspäi.

Hebon emäč om kobul vai emähebo, hebon ižač nimitase ižahebo:ks. Hebon poigaine om varz, varzaine. Kazvanu varz om ubeh. Sauvatadud hebo — oreh.

Ippologii tedoidab heboid. Pidadas živatoid hebovodindfermas vai hebonläväs.

Kodikoičend

Hebo om kodikoittud ristituil mechebo. Kaikiš amuižembad kodihebon jändused oma löutud Evrazijan stepiš läz Baškirijan Davlekanovo-lidnad, datiruiše 7.-6. voz'sadal EME. Hebol sur' znamoičend om ristituiden civilizacijan istorijas, vaiše voz'sada tagaz nened živatad oliba pätransportaks i maižandusen radvägeks.

Heboho sidotud vepsän muštatišed da ozoitesed

Muštatišed

• Ak da lehm, mužik da hebo.
• Ala aja hebod kunutal, a aja kagral.
• Hebo ei ičeze händale polge.
• Hebod taganpäi, koirad edespäi, ristitud kaikiš polišpäi tarbiž varaita.
• Hein ei hebonno kävele.
• Händaspäi hebod ei voi vall'astada.
• Lahjoitud hebole suhu ei kactas.
• Pahal radnikal i hebo radol nukkub.
• Vanh hebo vagod ei travi.
• Änižen taga hebo koli, a sinai jo händ sus.

Ozoitesed

• Hebo hirnui lidnas, a tägä vall'astuz särahti (jumalanjuru).
• Pol'hebod, pol'habad (segl).
• Vellen hebošt ei voi tabata, sizaren laudruzuid ei voi kerata (ahav da taivaz).

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.