Näd

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Näd
Näd
Näd
Tedoklassifikacii
Valdkund: *
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Imetaiživatad (Mammalia)
Heimkund: Lihansöjad (Carnivora)
Sugukund: Nädanvuiččed (Mustelidae)
Sugu: Nädad (Martes)
Erik: Näd
Latinankel'ne nimi
Martes martes (Linnaeus, 1758)
Areal
Image

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 621943
NCBI 29065

Näd (latin.: Martes martes) om živat, mülüb Nädanvuiččed-sugukundha (Mustelidae).

Živat om levitadud kaikedme Evropadme päiči Islandijas i Pirenejan pol'saren palas. Ümbärdab ristitun eländpunktoid. Om mectusen objektaks karvha näht.

Ümbrikirjutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Karv oleleb kaštananmujun vai muzaburan. Pakuine läip kaglan ezipolel om ühthe i nena om pimed Martes foina-nädaspäi erineden. Kezaline karv om lühüdamb da kauktamb mi tal'veline. Händ om pit'k karvakaz 16..28 sm pitte, se om balansir hüpkiden täht. Täuz'kaznuden nädan veduz vajehtase 0,8..1,8 kg röunoiš, ižačun veduz om koumandesen enamba mi emäčun. Hibj om pit'kač 45..58 sm pitte, käbälad oma lühüdahkod, karv kazvab käbäliden pindal.

Näd mahtab ličta i hüpta puidme, hüpked 4 metrhasai. Tegeb peitsijid onziš, kävutab oravan tactud sauvusid, linduiden pezoid. Lebaidab päiväl, ecib sališt hämäras i öl.

Söte[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lihansöi živat, söb pöudhirid, oravid, penid linduid da heiden munint. Rikob purendal niškha, i mecnikale piidab katta da kaita sidä sanktal püštsebanpäl. Sügüzel näd voib söttas fruktoil, marjoil i pähkmil. Erasti södas löcuid, edenoid, gavedid, kolijoid. Varadab sömäd tal'veks.

Äikerdoičend[redaktiruida | redaktiruida purde]

Täuz'kaznu oleskeleb elon kahtel vodel, äikerdoitas koumandes vodespäi. Oleleb koume poigašt kerdalaz tobjimalaz. Näd voib eläda stajas 16 vodhesai, i vaiše erased elädas kümnevoččhe igähäsai londusen arvoimižiš.