Makiavelli Nikkolo
| Makiavelli Nikkolo | |
| ital.: Niccolò di Bernardo dei Machiavelli | |
 Nikkolo Makiavellin portretan pala, Santi di Tito (1536−1603) pirdi voikuvad 16. voz'sadan kahtendes poles | |
| radmižen toižend: |
kirjutai, politikanmez', istorik, filosof, political theorist, military theorist, kändai, runokirjutai, diplomaat, näitekirjanik |
|---|---|
| sündundan dat: |
3. semendku 1469 |
| sündundan sijaduz: | |
| valdkund: | |
| kolendan dat: |
21. kezaku 1527[1][3][2] (58 vot) |
| kolendan sijaduz: | |
| tat: | |
| mam: | |
| avtograf: |
|
 Makiavelli Nikkolo VikiAitas | |
Om sädusid VikiPurtkiš  | |
Nikkolo Makiavelli (ital.: Niccolò di Bernardo dei Machiavelli [nikkoˈlɔ mmakjaˈvɛlli]; sünd. 3. semendku 1469, Florencii, Florencijan Tazovaldkund — kol. 21. kezaku 1527, sigä-žo) oli italijalaine filosof da kirjutai, politikanmez' i sur'oigenu.
Biografii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Nikkolo oli sündnu San Kašano in Val' di Pez-külähä läz Florencijad, Bernardo di Nikkolo Makiavelli-advokatan (1426−1500) i hänen Bartolomea di Stefano Neli-akan (1441−1496) kanzha. Kaks' vanhembašt sizart oli — Primavera (1465) i Margarita (1468), mugažo noremb Totto-vell' (1475). Openduz andoi tuleban aigan filosofale latinižen i italižen klassikan täuzid tedoid.
Makiavelli kirjuti severz'-se tedotöid sodateorijas, abuti nevondoil kaita Florencijad. Oli varmdan valdkundaližen tobmuden polenpidajan i laski kävutada miččid taht mahtusid samha necidä metod. Hänen politiž-filosofine «Valdoičii»-kirj (it. Il Principe, 1513) om pästtud tošti äi kerdoid vspäi 1532, se augotab erazvuiččid traktuindoid tähäsai, Makiavelli-ki jäti äi kommentarijoid kirjale. Vll 1520−1525 radnikoiči Florencijan istoriografal, kirjuti «Florencijan istorii»-kirjan i pästi satusekahid komedižid p'jesid: «Klicija» (1525) i «Mandragola» (1518). Sädi kaks' poemad: «Ezmäine dekad» (1504) i «Kahtenz' dekad» (1509), kirjuti «Bel'fagor»-romanan (1515).
Filosof sai hüväd radnikust Florencijan Tazovaldkundan apparatas (1498−1512) i nai vn 1501 elokus, Marietta de Luidži Korsini oli Nikkolon ak. Sündutihe viž last naimiželos: Pjero, Bartolomea, Bernardo, Ludoviko, Guido.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- 1 2 3 Mansfield H. Encyclopædia Britannica
- 1 2 3 Inglese G. Dizionario Biografico degli Italiani — 2006. — Vol. 67.
- ↑ BeWeB
- ↑ Pas L. v. Genealogics — 2003.
 |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |