Pohjoižnaba

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
1. Pohjoižnaba
2. Magnitine Pohjoižnaba
3. Geomagnitine Pohjoižnaba
4. Sättumatomuden Pohjoižnaba

Pohjoižnaba vai Geografine Pohjoižnaba om Man kaikiš pohjoižemb čokkoim sen Pohjoižes šurupoliškos. Sijadase Jävaldmeren keskuzpalas, 0..3 m valdmeren tazopindal päl (jän sanktuz vajehtub). Geografižed koordinatad oma 90°00′00″ pohjoišt levedust. Valdmeren süvüz om 4261 metrad.

Planetan punondvärtmuz läbitab naban. Suvinaba om diametraližikš vastal'ne sille. Om vaiše suvine čuraduz Pohjoižnabaspäi. Naba ei mülü aigvöihe. Polärine päiv da polärine ö vedadas läz pol'vot kaikutte.

Klimat om arktine. Tal'vel keskmäine lämuz om −40 C°, kezal 0 C°. Kaikiš korktemb fiksiruidud lämuz om +5 C°. Paneb sadegid 100-250 mm vodes. Evropad vaste jälautikod dreifuidas Grenlandan randpolennoks.

Pohjoižnaban akvatorii ei mülü nimiččehe valdkundha, se om ÜRO:n International Seabed Authority-agentusen ohjandusen al. Lähembaine eländpunkt om Alert-žilo Nunavut-agjas (Kanad) 817 kilometras.

Naprihe sadas Pohjoižnabhasai, sikš miše 17 voz'sadal eciškanzihe lühüdad torguindted Evropaspäi Kitaiha. Anglijalaine Genri Gudzon-merimatkadai tegi ezmäižen naprindan vl 1607, no saihe vaiše vähäižen pohjoižemb Špicbergenad. Vl 1948 sulakun 23. päivän nevondkundaližen «Pohjoine-2»-ekspedicijan ühtnijad saisoiš Pohjoižnabahasai ezmäižen kerdan mail'mas, tegihe ištutandad lendimil.

Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.