Pohjoižnaba

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
1. Pohjoižnaba
2. Magnitine Pohjoižnaba
3. Geomagnitine Pohjoižnaba
4. Sättumatomuden Pohjoižnaba

Pohjoižnaba vai Geografine Pohjoižnaba om Man kaikiš pohjoižemb čokkoim sen Pohjoižes šurupoliškos. Sijadase Jävaldmeren keskuzpalas, 0..3 m valdmeren tazopindal päl (jän sanktuz vajehtub). Geografižed koordinatad oma 90°00′00″ pohjoišt levedust. Valdmeren süvüz om 4261 metrad.

Planetan punondvärtmuz läbitab naban. Suvinaba om diametraližikš vastal'ne sille. Om vaiše suvine čuraduz Pohjoižnabaspäi. Naba ei mülü aigvöihe. Polärine päiv da polärine ö vedadas läz pol'vot kaikutte.

Klimat om arktine. Tal'vel keskmäine lämuz om −40 C°, kezal 0 C°. Kaikiš korktemb fiksiruidud lämuz om +5 C°. Paneb sadegid 100-250 mm vodes. Evropad vaste jälautikod dreifuidas Grenlandan randpolennoks.

Pohjoižnaban akvatorii ei mülü nimiččehe valdkundha, se om ÜRO:n International Seabed Authority-agentusen ohjandusen al. Lähembaine eländpunkt om Alert-žilo Nunavut-agjas (Kanad) 817 kilometras.

Naprihe sadas Pohjoižnabhasai, sikš miše 17 voz'sadal eciškanzihe lühüdad torguindted Evropaspäi Kitaiha. Anglijalaine Genri Gudzon-merimatkadai tegi ezmäižen naprindan vl 1607, no saihe vaiše vähäižen pohjoižemb Špicbergenad. Vl 1948 sulakun 23. päivän nevondkundaližen «Pohjoine-2»-ekspedicijan ühtnijad saisoiš Pohjoižnabahasai ezmäižen kerdan mail'mas, tegihe ištutandad lendimil.

Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.