Pohjoižnaba

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
1. Pohjoižnaba
2. Magnitine Pohjoižnaba
3. Geomagnitine Pohjoižnaba
4. Sättumatomuden Pohjoižnaba

Pohjoižnaba vai Geografine Pohjoižnaba om Man kaikiš pohjoižemb čokkoim sen Pohjoižes šurupoliškos. Sijadase Jävaldmeren keskuzpalas, 0..3 m valdmeren tazopindal päl (jän sanktuz vajehtub). Geografižed koordinatad oma 90°00′00″ pohjoišt levedust. Valdmeren süvüz om 4261 metrad.

Sijaduz da klimat[redaktiruida | redaktiruida purde]

Planetan virtualine punondvärtmuz läbitab naban. Suvinaba om vastal'ne diametraližikš sille. Om vaiše suvine čuraduz Pohjoižnabaspäi. Naba ei mülü aigvöihe. Polärine päiv da polärine ö vedadas läz pol'vot kaikutte.

Klimat om arktine. Tal'vel keskmäine lämuz om −40 C°, kezal 0 C°. Kaikiš korktemb fiksiruidud lämuz om +5 C°. Paneb sadegid 100..250 mm vodes. Evropad vaste jälautikod dreifuidas Grenlandan randpolennoks.

Pohjoižnaban akvatorii ei mülü nimiččehe valdkundha, se om ÜRO:n International Seabed Authority-agentusen ohjandusen al. Lähembaine eländpunkt om Alert-žilo Nunavut-agjas (Kanad) 817 kilometras.

Avaidusen istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Naprihe sadas Pohjoižnabhasai, sikš miše 17. voz'sadal eciškanzihe lühüdad torguindted Evropaspäi Kitaiha. Anglijalaine Genri Gudzon-merimatkadai tegi ezmäižen naprindan vl 1607, no saihe vaiše vähäižen pohjoižemb Špicbergenad. Vn 1948 23. päiväl sulakud nevondkundaližen «Pohjoine-2»-ekspedicijan ühtnijad saisoiš Pohjoižnabahasai ezmäižen kerdan mail'mas, hö tegihe ištutandad lendimil.

Vn 2007 2. päiväl elokud Venäman kaks' pilotiruidud «Mir»-apparatad tedoižiba ezmäižen kerdan Pohjoižnaban mapindan biologijad da gruntad, painuz pohjanno om 430 atmosferad. Kaik kuz' ristitud oliba apparatoiš: nell' Venäman rahvahanikad, mugažo Ročinman i Avstralijan rahvahanikad üksin.

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.