Säs'ked
| Säs'ked | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Pakuižen säruläžundan säs'k (Aedes aegypti) | ||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||
|
||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||
| Culicidae Meigen, 1818 | ||||||||||
|
Säs'ked (latin.: Culicidae) oma gavediden sugukund Kaks'suugaižed-heimkundaspäi. Om levitadud kaikes mail'mas.
Säs'ked sünduiba toižiš gavedišpäi 226 mln vozid tagaz. Pojavad nügüdläižihe säs'ked oliba 79 mln vozid tagaz, nügüdläižed säs'ked oma olmas 46 mln vozid. Kaikiš amuižembad tetabad säs'ked oliba löutud jartališ.
Leviganduz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Sugukundan erikod leviganziba kaiked mail'madme Antarktikas päiči ristitun jäl'ghe. Ei ole säs'kid Islandijas i Fareran saril mugažo. Kaik enamba koumed polenke tuhad erikoid elädas mail'mas, mülütadas heid läz 100 heimho.
Sada erikod om Venämas[1] neciš kahesas heimospäi: Todesižed säs'ked (Culex), Aedes, Culiseta, Malärijižed säs'ked (Anopheles), Toxorhynchites, Uranotaenia, Orthopodomyia, Coquillettidia.
Navettäs lämid da nepsoid regionid i sijid.
Ümbrikirjutand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Hoik hibj om 4..14 mm pitte, suugiden maihutuzkeskust sase 5..30 millimetrhasai. Erikoiden hibjan muju oleleb pakuine, koričma vai hahk, no voib olda must i vihand. Pökut om pit'kahk kümnepalaine. Rindaz om levedamb mi pökut. Antennad oma pit'kad vižtoštkümnepalaižed. Löugapparat om puskižimii toižendal.
Elonmahtuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vaiše emäčud purdas, ižačuiden löugluiden šingotez ei ole täuz'. Södas änikoiden nektarad i kazmusiden südäivet, imetaiživatoiden čakansönd om sas'kiden ektoparazitizman formaks.
Elädas severt-se kuid, voidas jäda elegiš tal'ven jäl'ghe. Emäč eläb ižačun hätkemb i paneb 30..150 munad kaikuččes kahtes-koumes päiväs. Muna kändase täuz'kaznudeks säs'keks ühtes nedališ. Leviganduz tegese ristitun transportal (laivad, jüguavtod, jonused, lendimed), ka om jüged kontroliruida karantinan märid.
Travind
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Travidas säskid biomahtusil: bakterijoiden levigandmine i genetine modifikacii. Täuz' travind ei ole kožui, säs'kiden rol' erasiden-se maveziživatoiden elos (löcud i rubilöcud) om znamasine, toižin sömčepiižen rebitand oliži.
Säs'kihe sidotud vepsän muštatišed
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
- Kalad püdad, säskid keitad.
- Säs'k merehe ištuse, se-gi liža.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Gornostajeva R. M., Danilov A. V. Комары Москвы и Московской области (Moskvan i Moskvan agjan säs'ked). — M.: KMK Scientific Press, 1999. (ven.)
 |
Säs'ked Vikiaitas |