Titan (himine element): Erod versijoiden keskes

Südäimišt om heittud Ližatud südäimišt

Pandud

Vajehtuz 16. Sügüz’ku 2018, kell 21:56

22	0 0 0 2 10 8 2
Ti 47,88
Titan

Titan (Ti — titanium latinan kelel) om 22nz' himine element himižiden elementoiden periodižes tabludes. Sen sijaduz om nelländen gruppan laptalagruppas, tabluden nelländes periodas.

Titan om levitadud Man kores, 0,57% massan mödhe. Mail'man arv om US$5,9..6 kilogrammas (vn 2014 viluku). Vl 1825 ročilaine Jens Jakob Bercelius-himik sai sidä ezmäižen kerdan. Vl 1910 amerikalaine Uden Zelandijan augotižlibundanke Met'ju Hanter-metallurg sai puhtast titanad (99,9%).

Fizižed ičendad

Titan om kebn hobedaižvauged metall i oleskeleb kahtes kristalližes modifikacijas. Om paramagnetikaks enamba 73 K lämudel. Elementan pölü voib poukahtuda, piskuižed paladas.

Atommass — 47,88. Ninevuz (normaližiš arvoimižiš) — 4,54 g/sm³. Suladandlämuz — 1933±20 K. Kehundlämuz — 3560 K.

Londuseline titan kogoneb vides stabiližes izotopaspäi: ⁴⁶Ti (7,95%), ⁴⁷Ti (7,75%), ⁴⁸Ti (73,45%), ⁴⁹Ti (5,51%), ⁵⁰Ti (5,34%).

Irdkosketused

Titan (himine element) Vikiaitas

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 [[Fail:Ti,22.jpg|thumb|left|150px|Titanan palaine.]]
 {{Himine element|22|Titan|Ti|47,88|Metall|2|8|10|2|0|0|0|}}
-'''Titan''' (''Ti'' - ''titanium'' latinan kelel) om 22nz' himine element [[Himižiden elementoiden periodine tablut|himižiden elementoiden periodižes tabludes]]. Sen sijaduz om nelländen gruppan laptalagruppas, tabluden nelländes periodas.
+'''Titan''' (''Ti'' — ''titanium'' latinan kelel) om 22nz' himine element [[Himižiden elementoiden periodine tablut|himižiden elementoiden periodižes tabludes]]. Sen sijaduz om nelländen gruppan laptalagruppas, tabluden nelländes periodas.
-Titan om levitadud londuses. Sidä ezmäižen kerdan sai vl 1825 ročilaine himik J. Bercelius, puhtast titanad — vl 1925 gollandijalaižed himikad A. van Arkel da I. de Bur.
+Titan om levitadud Man kores, 0,57% massan mödhe. Mail'man arv om US$5,9..6 kilogrammas (vn 2014 viluku). Vl 1825 ročilaine Jens Jakob Bercelius-himik sai sidä ezmäižen kerdan. Vl 1910 amerikalaine Uden Zelandijan augotižlibundanke Met'ju Hanter-metallurg sai puhtast titanad (99,9%).
 == Fizižed ičendad ==
-Titan om kebn hobedaižvauged [[metall]] i oleskeleb kahtes kristalližes modifikacijas.
+Titan om kebn hobedaižvauged [[metall]] i oleskeleb kahtes kristalližes modifikacijas. Om paramagnetikaks enamba 73 K lämudel. Elementan pölü voib poukahtuda, piskuižed paladas.
 Atommass — 47,88. Ninevuz (normaližiš arvoimižiš) — 4,54 g/sm³. Suladandlämuz — 1933±20 K. Kehundlämuz — 3560 K.
+Londuseline titan kogoneb vides stabiližes [[izotop]]aspäi: <sup>46</sup>Ti (7,95%), <sup>47</sup>Ti (7,75%), <sup>48</sup>Ti (73,45%), <sup>49</sup>Ti (5,51%), <sup>50</sup>Ti (5,34%).
 == Irdkosketused ==
+* [http://www.webelements.com/webelements/elements/text/Ti/key.html Titan ''webelements.com''-saital.] {{ref-en}}
+* [http://n-t.ru/ri/ps/pb022.htm Kirjutuz titanas Himižiden elementoiden populärižes ''n-t.ru''-kirjištos.] {{ref-ru}}
 {{Commons|Titanium}}
-* [http://www.webelements.com/webelements/elements/text/Ti/key.html Titan Webelements.com-saital.] {{ref-en}}
-* [http://n-t.ru/ri/ps/pb022.htm Kirjutuz titanas Himižiden elementoiden populärižes kirjištos.] {{ref-ru}}
 {{stub}}