Sär'g: Erod versijoiden keskes

Sirvi ajalugu interaktiivselt

← Vanhemb vajehtuz Udemb vajehtuz→

Südäimišt om heittud Ližatud südäimišt

VisuaalneVikitekst

Pandud

Vajehtuz 11. Heinku 2019, kell 19:56

?

Sär'g

Tedoklassifikacii

Valdkund:	Živatad
Tip:	Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass:	Pal'csuugaižed kalad (Actinopterygii)
Heimkund:	Karpanvuiččed (Cypriniformes)
Sugukund:	Karpižed (Cyprinidae)
Heim:	Sär'gid (Rutilus)
Erik:	Sär'g

Latinankel'ne nimi

Rutilus rutilus (Linnaeus, 1758)

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 163731

NCBI 48668

Sär'g (latin.: Rutilus rutilus) om jogikalan levitadud erik Karpižed-sugukundaspäi.

Eläb Evropas päiči suves, Sibirin jogiš i järviš, Kaspijan meren i Aralan basseinoiš. Om introduciruidud Avstralijas.

Ümbrikirjutand

Kala om järedanke somusenke. Sel'g om mustan polhe, kül'ged i pök oma hobedakahad, erasti kuldakahad. Sil'man muju om verev rusked. Sel'gsuug kogoneb 10..12 palaspäi. Täuz'kaznu hibj oleleb 50 sm pitte i 2,5 kilogrammhasai vedutte. Igä 21 vodhesai.

Pidase joukuil sijiš vällänke joksmusenke, kokerägoiden keskes, vezikazmusiden taga vai puiden kuvahaižen al. Adaptiruiše hüvin, eläb erazvuiččil süvüzil, veden lämudenke +4..+31 C°. Hen i nor' kala om rohked. Sötlese zooplanktonal, kazvab vitkos, vezištod kazvahtudas. Pütas sär'gid puhtastamha vezištoid i ümbriratas sömäks vai biodizelikš.

Erased alaerikod

Reskveden

Rutilus rutilus rutilus — Järgeline sär'g
R. rutilus lacustris — Sibirine sär'g

Solakahan veden

R. rutilus heckeli (eläb Azovmeres i Mustmeres)
R. rutilus caspicus — Vobl
R. rutilus aralensis (eläb Aralan meren basseinas)

Homaičendad

Sär'g Vikiaitas

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.

@@ Rivi 20: / Rivi 20: @@
 '''Sär'g ''' ({{lang-la|Rutilus rutilus}}) om jogi[[kala]]n levitadud erik [[Karpižed]]-sugukundaspäi.
-Eläb Evropas päiči suves, Sibirin jogiš i järviš, [[Kaspijan meri|Kaspijan meren]] i [[Aralmeri|Aralan]] basseinoiš.
+Eläb Evropas päiči suves, Sibirin jogiš i järviš, [[Kaspijan meri|Kaspijan meren]] i [[Aralmeri|Aralan]] basseinoiš. Om introduciruidud Avstralijas.
 == Ümbrikirjutand ==
 Kala om järedanke somusenke. Sel'g om mustan polhe, kül'ged i pök oma hobedakahad, erasti kuldakahad. Sil'man muju om verev rusked. Sel'gsuug kogoneb 10..12 palaspäi. Täuz'kaznu hibj oleleb 50 sm pitte i 2,5 kilogrammhasai vedutte. Igä 21 vodhesai.
-Pidase joukuil sijiš vällenke joksmusenke, kokerägoiden keskes, vezikazmusiden taga vai puiden kuvahaižen al. Hen i nor' kala om rohked. Sötlese zooplanktonal, kazvab vitkos, vezištod kazvahtudas. Pütas sär'gid puhtastamha vezištoid i ümbriratas sömäks vai biodizelikš.
+Pidase joukuil sijiš vällänke joksmusenke, kokerägoiden keskes, vezikazmusiden taga vai puiden kuvahaižen al. Adaptiruiše hüvin, eläb erazvuiččil süvüzil, veden lämudenke +4..+31 C°. Hen i nor' kala om rohked. Sötlese zooplanktonal, kazvab vitkos, vezištod kazvahtudas. Pütas sär'gid puhtastamha vezištoid i ümbriratas sömäks vai biodizelikš.
 == Erased alaerikod ==