Strub

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Pert' saudud strubanke norvegižen mahtusen mödhe.

Strub (sauvoz) om puižen sauvusen päpala. Sen seinäd oma saudud ümbriratud (čaptud) parzišpäi.

Strubad Venämas oliba da oma puarhitekturan sauvusiš: küläpertiš, pühäpertiš, puižiden kremliden rehtoiš da čuhundusiš.

Tehmižen tehnologii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Puižiden pertiden sauvond tegese kavag'puiden da lehtezpuiden parzišpäi. Seinparziden diametr pidab olda 18...40 sm. Material sauvomha pidab olda kuivan, lahotoman, siledan (haugelmatoman), senüdeta da korensöjita.

Kabaitud puid valitas, čapeltas parzikš suruden mödhe. Pakutadud ladvoid kävutadas aluižikš. Sid' kordäs parzid, ezmäižen kerdan ei lophusai, miše kuivoiži tazomäran.

Strubas parded pandas päleti («stajaks»). Struban üks' rivi nimitase vencaks. Saumoiden ühtenzoitusen mahtused: «staučha» — parziden agjad iškese, vai «zamkha» — korvusita, oma toižed-ki.

Ezmäine venc (aluzparz', maparz') pandas sanktembaižiš parzišpäi. Vencad kingitadas kesknezoi pazha, kudambad tehtas kaikuččen parden alahaspäi. Pazan leveduz om 13...15 sm, se rippub klimataspäi mugažo. Pazan parahim form om pol'ümbruz, a kaikiš hondomb form om koumesaumnik. Erazvuiččed lämudenpidajad materialad kävutase pazoiden täutamha: amussai — samal, pölvazkabe, hob; nügüd'aigaižed — lentad džutanke pohjaks. Pertin saudes vencad varmitadas kesknezoi pandud pil 12-15 sm korktusel, muga seinäd seištas vahvembikš. Seiniš pid tehtas kaikuččel 1,5-2 metral pardedme da šahmatjärgendusen mödhe struban korktusedme. Pihoiš pid pandas toine toižen al (kaks' da sen enamba ühthe pardhe).

Pertin sauvomižen lopun jäl'ghe (konz pert' om strubil) ezmäižil 1-1,5 vozil saudud seinäd išttas ičeze 1/20-1/30 korktusel pun kuivomižen da lämuzizoläcijan kingitamižen tagut. Ozutesikš, sikš ku honusen korktuz pidab olda 3 m lopuks, ka sauvomižen aigan strubad tehtas ülemb sidä 15-20 santimetraks. Sen ližaks, süvendust pin täht tehtas 1,5-2 sm pidemb pid. Puižen sauvusen iknan da uksen reiguiden al jättas erilišt keskustad ištumha 1/20 reigun korktusel. Necidä keskustad täuttas lämudenpidajal materialal, a ištusen jäl'ghe sihe pandas brusuden da samaltas.

Saudas südäiseinid irdseinidenke sidoiš sadamha pit'kid saudud seinid seižujas olendas. Nenid seinid sijatas, ozutesikš, kaikuttušt 6,5 m irdaližen parden 22 sm sanktusenke da 8,5 m — 25 sm sanktusenke. Ku südäiseinita, a irdsein om pit'k, ka irdseinid vahvištadas ahtištandladlusil.

Cilindruind[redaktiruida | redaktiruida purde]

Cilindruidud parz' — se om frezeruidud, kehker brus pazanke alahanpäi panemha edeližen vencan päle. Nenid parzid ühtejiččen diametranke pil'däs erazvuiččen pidusen mödhe i eriližel ladlusel tehtas staučoid läz agjoid, a sid' tarkoiktašti čaptas pazad alahanpäi. Tulese paloiden keraduz sauvomha, konstruktor ičesaz. Se odvendab da kebnendab sauvomišt (tegese vaiše jo ičeze sijal). Kaikiš jügedambad operacijad mehaniziruidas, voib kirvezmehid sauvatoitta kacmata heiden mahtha. No om-ki todesižid vigoid: brusan kalibruindan aigan pun pindan pala heittas, se kucub lujetud haugelmasiden tegendad parziš da niiden kurčištundad, strub ištuse erazvuiččile süvüzile, jo eile voimust oigeta brusad seiniš pohjoižpolel irdale.

Toižed sauvondan mahtused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Norvegine sauvondan mahtuz (Lafet)[redaktiruida | redaktiruida purde]

Nügüd'aigan üks' norvegižen sauvomižen tipišpäi otab populärižut Venämas. Seinid panemha kävutadas pil'düd kaksiš polišpäi parzid (pol'brusad), ei kehkrid parzid. Pagištes norvegižes sauvomižes, Venäman sauvondkompanijad nimitadas pol'brusad paksus värin lafet:aks (pojav norv. Lafteverk-sanha). Saumad ühtenzoitmaha kehkran staučan sijas tehtas «norvegišt zamkad»[1] — nece om tilgunvuitte heitand peittud čokkoiduzpiden da pazanke. Pol'brusad napridas tehta parzišpäi 40-50 sm poikheze da sen enamba, miše lujeta effektad.

Pol'brus tegese pardespäi kaksiden sel'gmaiden vastal'žel pilindal piloramas. Vai vesttas vai haugaidas čurid kirvhel, no nece azj om jügedamb. Sadud sel'gmal ottas seinid, aidoid. Pol'brusan pol'kehkrid pindoid kordäs, a lapakoid pindoid vol'däs elektrovolimel siledaks-vauktaks.

Jäl'ghine pord om pol'brusoiden panend strubaks. Ümbriratud parz' pandas alahaižel pardel, azotadas molembid parzid lapakoil čuril. Sid' pirtas pirdjäižel parden paza, pazad tehtas kädel eriližel kirvhel — vestimel (kokšal). Muga pol'brusad išttas toine toižel kinktas, paza om levedambaine i voib panda äi lämudenpidajad materialad. Sauvomha saumad zamkha, sauman ühtenzoitusen sijad märitas da pirtas äi kerdoid, ottas pumaterialad tautal läz staučan nägud, a sid' märitas da pirtas möst trapecijanvuiččid pirdoid, muga zamkan kontur tuleb-ki. Kirvhel ottas tilgunvuittušt zamkad, sen pindoid siledoittas. Ku zamk om vaumiž, ka tehtas üks' da enamba peittud pid ühtenzoitmaha ližaks alembaižen pardenke. Pid tehtas kovas puspäi, ottas tautal kaks' süvendust vastaiti, sid' čokkoidas pid miččehe taht pardhe (paremba alahaižhe). Südäiseiniš panda pid eile tarbhaižust. Mugoine piden panend ližadab pertile kovut da lämuzizoläcijad.

Lugetas, miše «norvegine zamk» om paremb «kehkert staučad». Struban kuivamižen da ištmižen aigan se om kuti tilguiš, ned ei antkoi parzile käroutas ičeze südäikingitesišpäi. Aigan mändes zamk vaiše vahveneb.

Kanadine sauvondan mahtuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kanadižen sauvomižen aigan parzid ühtenzoittas korktan tarkoiktusenke, piluid parziden keskes eile, stauč om trapecijanvuitte, seinäd nägudas järghižeks massivaks, lämudenpidajad materialad irdalpäi nägu ei. Parzid kingitamha kävutadas erilišt znamastuzladlust. Lämudenpidai material sijadase pidust' part izoliruindkanalas. Kaik londuseližed parden kandelmused jättas, se andab kaikuččele pertile, kaikuččele seinäle toštmatomut da individualižid pirdoid. Parziden saumoiden ühtištoitused venudas kinktašti, eile millimetrad-ki piluid, se om punsauvojan parahim maht. Parziden ičeze jüguz kinktoiden ühtištoitusidenke anttas pertile vahvut da varmdust. Pun kova irdkaičendšoid (irdaližed 3-5 sm) om necen tehnologijan eriližuz, sen tagut seinäd ei kül'menzoikoiš läbi pakaižen aigan da seištas pit'kembaks strokuks. Kaitud pun pind fil'truib il'mad oikti, sädab hüväd mikroklimatad sauvusen südäimes, andab kezal — vilud, tal'vel — lämäd. Sen ližaks mugoine pumaterial seižub paremba ümbrišton painut vaste, vilik da senüt ei tulgoi, pu ei siništu, sen struktur vajehtase vähän päiväižen ul'traruskedsinižiden sädegiden painmižen al (londuseline kaičendšoid om olmas).

Ladlused da instrument[redaktiruida | redaktiruida purde]

Tarbhaižed päinstrumentad strubad sauvomha:

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Тайна норвежского замка. — Rus-plotnik.ru.

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Edesine lugemine (Literatur)[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • Шепелев А.М. Как построить сельский дом. — М.: Россельхозиздат, 1976. — Lp. 119-127. — 352 lpp. — 150 000 ekz.