Mine sisu juurde

Ul'traruskedsinine sädegoičend

Vikipedii-späi
Päiväižen ul'traruskedsinine sädegoičend

Ul'traruskedsinine sädegoičend vai URS-sädeged (latin.: ultra «ülä», «röunoiden taga» + ruskedsinine) om elektromagnitine sädegoičend, kudamb otab spektran diapazonad nägujan i röntgensädegoičendoiden keskes. URS-sädegoičend lainhiden pidused oma 100..400 nm keskustas (7,5⋅1014..3⋅1016 Hc).

Löutihe IR-sädegoičendad vl 1800, i saksalaine Iogann Vil'hel'm Ritter-fizikantedomez' (1776−1810) zavodi sädegoičendan ecmižid nägujan spektran vastal'žes poles, lainhiden pidusenke lühüdamb mi ruskedsinižel mujul. Vl 1801 hän löuzi, miše palastui vauktusen painegen al hobedan hlorid čihodab teravamba nägumatomas sädegoičendas spektran ruskedsinižen keskustan röunan taga. Löudmine tegihe znamasižeks fotografijan himižiden processiden sädandan täht.

Päiväine om URS-sädegiden päine purde Mal. Niiden sädegiden hätkeline paineg travib sil'mid i vedab organizmad mutacijoidennoks. URS-sädeged oma elektrobembles, ka ühthekeitajale piidab kaita sil'mid maskal specialiženke stöklanke.

Tehtas URS-lampoid fotobiologižen painegen täht, kävutandad oma antibakterialine paineg veden, kodiživatišton i honusiden täht, vauktuzkulk gavediden täht, ristitun ratud päivituz da D3-vitaminan sädand nahkas, lazerad, mujuiden terav kuivatez, polimeriden modifikacii.

Ul'traruskedsinižen sädegoičendan elektromagnitine spektr voib olda jagadud alagruppikš erazvuiččin. ISO:n standart päiväižen sädegoičendan märhapanendas (ISO-DIS-21348)[1] andab nenid märhapanendoid:

Nimi Lainhen piduz, nm Paksuz, PHc Fotonan energijan lugumär, eV Lühenduz
Lähine 400..300 0,75..1 3,10..4,13 NUV
Ul'traruskedsinine A, pit'klainhine diapazon 400..315 0,75..0,952 3,10..3,94 UVA
Keskmäine 300..200 1..1,5 4,13..6,20 MUV
Ul'traruskedsinine B, kesklainhine diapazon 315..280 0,952..1,07 3,94..4,43 UVB
Edahaine 200..122 1,5..2,46 6,20..10,2 FUV
Ul'traruskedsinine C, lühüdlainhine diapazon 280..100 1,07..3 4,43..12,4 UVC
Ekstremaline 121..10 2,48..30 10,2..124 EUV, XUV

Lähižen ul'traruskedsinižen diapazonan toine nimi om «must vauktuz», sikš miše ristitun sil'm ei voi tundištada sidä, no kuvastuses erasiš-se materiališpäi spektr sirdase nägujan sädegoičendan diapazonha fotolüminescencijan nägusen tagut. Nimitadas «vakuumižeks» (VUV) edahašt i ekstremališt diapazonid sen täht ku Man atmosfer absorbiruib lujas niid lainhid.

  1. ISO 21348 Process for Determining Solar Irradiances spacewx.com-saital. (angl.)