Suksed

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Disambig gray.svg Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.
Tokatud senäd vaste mecnikan suksed villakoidenke pehmdoiš nahkasižiš mädusiš.

Suksed oma ristitun ladluz sirdmahas lumedme da švirgamha hangedme. Ned oma kaks' pit'kad (150-220 sm) puišt vai plastiklaudad nügelzoittud da kätud nenoidenke. Suksid ladeltas jaugoile mädusiden abul. Suksihe mectusen täht villakod-ki sättudas, no nügüdaigaižiden suksiden enambuz küzub eriližid suks'kengid. Suksil štarktes kävutadas niiden ičendan libestuda lumedme.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Järgeližed vanhad suksed kaluidenke.

Tuhad vot edel meiden erad Venäman da Skandinavijan rahvahad kävutihe suksid. Kuvad kall'oiden pindoil todestadas necidä.

Kolan pol'saren suves kävutihe erižpiččid suksid da vaiše üht kokovicad jämha jaugoil, a lühüdal suksel tulkihe. Sil-žo aigal Skandinavijan amuižed eläjad hihtihe ühtenpiččil suksil.

Pohjoižman rahvahad sädihe suksid ičeze sirdmižen aigan viluihe agjoihe, kus pit'k lumekaz tal'v om. Jämha elegiš ristituile pidi sirtas lumedme, sidä oli statjin lujas äi (enamba metrad sankte). Ezmäks sädihe lumikengid — mugoižed ladlused suretas laboiden pindad da kaitas uhkundad lumhe vaste. Erased Pohjoižman igähižed rahvahad kävutihe lumikengid, no ei tenugoi suksid ani edel tedoidajiden tulendad. Ku otta arheologiden löudmižid, ka ezmässai sädihe suksid-lumikengid Altai-mägil da Baikal-järven tahoiš. Edel XVI. voz'sadad meiden erad ned oliba levitadud avaros, ka sil-žo aigal kävutihe hihtandsuksid-ki. Vl 1555 Sur' Olaf-episkop pästi Rimha «Pohjoižman rahvahiden istorii»-kirjan. Hän kirjuti sihe saamelaižiden tal'vmectusen mahtusiš muga: «Haškujad suksil ajadas mecživatoid čuphu, hihtajad suksil kačustadas loden palikoil pedroid, händikahid, eskai kondjid, sikš miše sabutadas kebnas. Živat ei voi joksta lozgom süväd lumedme da uhkub. Pit'kän da väzutoitajan küksendan jäl'ghe hän andase hihtajile kebnašti suksil ristituile»[1].

Toižikš voib olda, suksid sädihe regehe kactes, sikš miše suksed oma regen kebnetud jaugasihe pojavad.

Amussai kävutihe suksid oiktaha hihtamha süväd lumedme mectusen aigan, sodan täht tal'ven arvoimižiš. Kävutand märiči suksiden suruzid, ned oliba lühüdamb (150 sm keskmäras) da levedamb (15-20 sm) nügüdläižidenke rindataden, sättuihe enamba haškumba, mi hihtamha. Nügüd' Venäman päivnouzmpolen kalanikad da mecnikad kävutadas mugoižid lühüdoid da levedoid suksid. Ottud pedran jaugoilpäi hoikal nahkal («kamus»:al) kattas suksiden aluižid kebnendamha likumižen ülezpautetme.

XIX-XX voz'sadoiden röunal hihtandsportad sädihe. Nece om mugoi joud — štarkta suksil pigudehe voibišteldes, ka hüväks meleks muite. Sädihe heredha štargundha sättujid suksid toižiden suruzidenke — 170...220 sm pitte da 5...8 sm levette, ottihe kävutamha armijha nenid suksid. Pidab libutada käzi ülähäks seišti märičemha mugomiden suksiden sättujad pidust. Läz sidä-žo aigad sädihe suks'kaluid-ki (kokovicoid čuburkoidenke). Suks'kalud kebnetas da pigustadas štargundad lujas.

Materialad da tehnologijad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Seižutadud seinäd vaste nügüd'aigaižed hihtandsuksed mädusidenke.

Amussai tegihe suksid jagamatomiš pulaudoišpäi, tegesil ei olend loštajad irdnägud. XIX-XX. voz'sadoiden röunal hihtandsport šingotaškanzi, kukerduz tegimištos ozaiži, ka suksed toižetihe. Niiden suruded vajehtihe da tegihe standartižikš. Suksiden südäin tegeškanzihe šoidukahan, kävutaškanzihe mašinoid tehmaha niid, sädihe suks'fabrikoid.

Sid' löuzihe plastikmaterialid. Erasil plastmassil om tarbhaižid ičendoid suksihe kävutamha — jädas kuivaks, lunt ei tartu, libestund paremboičese. Ezmäi sädihe suksid plastikaluiženke, sid' plastiksuksid täuzin.

Nügüd'aigan suksiden südäin voib olda palakahan lujas, sikš miše sportindustrii da sportinventarin tegijad anttas äi rahoid tedoidusiden täht. Kävutadas plastikan, pun, ühthesuladusen, palakahan materialan erazvuiččid tipid parahimid suksid tehmaha.

Kävutadas suks'voiškid holitamha suksiden aluižid. Jän da lumen takaidab suksihe sita.

Suksiden tipad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Mägisuksed (skibord) oma laskemhas huzaiten mägipautkilpäi da kävutamha ühtennimižen sportan aigan. Neniden suksiden ülätahkod oma kantoidud metallal travindad vaste koval lumel, mugažo ohjandamižen paremboičemha. Sportan šingotesen aigan mägisuksile andoihe ičeze mädusen variantad: kanduz om fiksiruidud kaiken, eriližed cibletad.

Hihtandsuksed oma hihtamha da histimhä lumedme, ladudme, štargumha hangedme. Ned alajagase kahthe sur'he klassha: puspäi da plastikaspäi. Plastiksuksed alajagase aluižen mödhe: iškujan teksturan vai siledan kandonke (kand om suksen pidusen keskpala).

Mädused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Mägisuksed da niiden mädused (2010).

Ladidas suksid kengihe mädusiden abul.

Mädusid 5 variantad om:

Koveritomad mädused — sädihe ezmäi niid, voib kacta mecnikan suksil. Se om nahkaine vai kanghasine petl' muite, i om kebn čokkoida villakod jaugal sen südäimehe.

Pehmdad mädused oma koveritomiden šingotez. Nügüd'aigan pandas mugomid mädusid lapsiden suksiden päle paksus. Petläle ližazihe völ ühten vöhuden, se kabardab jaugan kandon ülähäd, ka ei anda suksele libestuškata jaugalpäi.

Pol'varmdad mädused — siš nahkaine petl' om vajehtadud metalližihe kehnuižihe. Suks'keng' toktab kehnuižihe, strop pid'oiteleb kengäd ülähänpäi. Trosut (mugoine metalline punotiž) kävutase vöhuden sijas. Kingitadas trosut bibuhuden abul. Bibuhut kingitase kehnuižiden edehe.

Nene koume ülembakirjutadud mädused oma järgeližiden kengiden täht. Ned oma varmdad, om kebn kävutada niid. Pit'kan aigan pol'varmdad mädused oliba erazvuiččiden valdkundoiden armijoiš. Mugažo edel nügüd'aigaižiden mägisuksiden mädusiden da suks'cibletoiden sädandad kävutihe pol'varmdoid mädusid mägisuksiden päl.

Varmdad mädused — niiden kävutades kengän nenad kingitab sukshe varmdas, se azj abutab oigeta suksid paremb. Nügüd' arni nened mädused oma järgeližed kaiktä. Tegimišt pästab koume mädusiden sistemad — Nordic 75 (oli tetab NSTÜ:s), SNS, NNN da necen uz' NIS-versii.

Mägisuksiden mädused oma eriližikš. Ned fiksiruidas kengän sukshe täuzin, a se azj om tetpaine, sikš miše sportnikad lasktas mägelpäi surel pigudel, ka oigendamha suksid. Nece om mäduz eriližusenke — kritižen ličendan aigan om voimuz joudutada kengäd sišpäi kaičemha ristitud löumaiš satatesišpäi, katkelmasišpäi.

Pätipihe ližaks, om völ 3 harvad variantad:

Telemark om pojav mägisuksiden mädusihe. Sil om ičendoid laskemha telemark-stilil.

Skitur (angl. «skitour») om varmdan da mägisuksen mädusiden keskes. Se laskeb hihtta üliči pöudos naprindata. Keng' kingitase sukshe vaiše nenal, no om voimuz fiksiruida kandod-ki laskemha mägelpäi. Kritižen ličendan aigan mugažo voimusenke joudutada kengäd mädusespäi (kut mägisuksil-ki).

Hüppindmädused — mädusiden modifikacii hüpähtusiden mägelpäi täht.

Suksihe sidotud vepsän ozoitez[redaktiruida | redaktiruida purde]

Suksil da karzn'aha (södas luzikoil).

Kacu mugažo[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Зимние радости (Tal'veližed ihastused). // The New Times (newtimes.ru), 17.01.2011. (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]