Tuho
Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.
Tuho (vai uho) om londuseline näguz atmosferas, libutadud man pindaspäi lumen sirdand koval tulleil.
Voib nähta lumesišt piikoipimedust edel tuhod i sen jäl'ghe, konz tullein piguz om pen'. Tuho voib jäda ülähäks i ei sadas man pindhasai, mugomid tuhoid ei mülügoi oficialižihe meteokartoile. Pölütorok lumenke om tuhon analogaks i oleleb tal'vaigan viluiš tahondoiš lumisadegiden vajagudenke.
Tuho formiruib lumikaten rel'jefad. Lumuded elektrizuidas i sublimiruidas sirdandan aigan, enamba pakaižes, i se kucub puru- da lämoieffektoid lumen päl, elektroveimiden murendusen naceinuz ližadub. Tuho otab väged muretud reljefan sijiš (mecad, vanod, jogiden alangištod), i ku ned venudas pidust tulleivalud, ka enamba väged.
Intensivižuz[vajehta | vajehtada lähte]
Nägusen intensivižuz rippub lumenvalun pigudespäi i turbulentižusespäi, lumenlähtendan pigudespäi, lumen paloiden formas da surudespäi, il'man nepsudespäi i lämudespäi. Lugetas nenid tuhon toižendoid lumen sirdandan mödhe.
| Intensivižuz | Tullein piguz, m/s | Kaikiš suremb lumen sirdand, kg/(m · s) |
| väll' | 6..10 | < 0,2 |
| järgeline | 10..20 | 0,2..0,4 |
| luja | 20..30 | 0,4..1,2 |
| vägev | 30..40 | 1,2..2,0 |
| ülävägev (lumitorok) | 40..90 | > 2,0 |
Homaičendad[vajehta | vajehtada lähte]
 |
Tuho Vikiaitas |
|
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |