Tuho

«Tuhod vastha», German Kaufman-vanhemban kuva (1808−1889).

Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Tuho (vai uho) om libutadud man pindaspäi lumen sirdand koval tulleil.

Tuho formiruib lumikaten rel'jefad. Lumuded elektrizuidas i sublimiruidas sirdandan aigan, enamba pakaižes, i se kucub puru- da lämoieffektoid lumen päl, elektroveimiden murendusen naceinuz ližadub.

Intensivižuz

Nägusen intensivižuz rippub lumenvalun pigudespäi i turbulentižusespäi, lumenlähtendan pigudespäi, lumen paloiden formas da surudespäi, il'man nepsudespäi i lämudespäi. Lugetas nenid tuhon toižendoid lumen sirdandan mödhe.

Intensivižuz	Tullein piguz, m/s	Kaikiš suremb lumen sirdand, kg/(m · s)
väll'	6..10	< 0,2
järgeline	10..20	0,2..0,4
luja	20..30	0,4..1,2
vägev	30..40	1,2..2,0
ülävägev (lumitorok)	40..90	> 2,0

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.