Vardö
Lidnanznam | |
Valdkund | Norvegii |
Eläjiden lugu (2020) | 2,029 ristitud |
Pind | 600,61 km² |
Telefonkod | +47- |
Aigvö | tal'vel UTC+1, kezal UTC+2 |
Vardö (norv.: Vardø, suom.: Vuoreija vai Vuorea, pohjoižsaam.: Várggát) om lidn, kund da merikalaport Norvegijan pohjoižes. Mülüb Finnmark-agjaha.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Municipalitetan aluz om pandud vn 1838 vilukus. Šingotihe kalanpüdandal i kalan importal Venäman imperijaspäi.
Kaikiš pohjoižemb mail'mas keskaigaine Vardöhüs-lidnuz (norv.: Vardøhus) sijadase lidnas. Norvegijan Hakon V-kunigaz pani lidnusen alust vl 1306. Nügüdläine lidnuz om letud vll 1734−1738, nügüd'aigan viž ristitud radnikoitas siš. Toižen mail'man sodan aigan lidn oli alištunu bombardiruindale i om saudud tošti faktižikš.
«Globus II»-radar (AN/FPS-129 «Have Stare») radab Vardös vspäi 1998 kaclemha kosmižen rujon paloid, uz' «Globus III»-radar om sauvomas vspäi 2017, linneb vaumitud vl 2022.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kund sijadase agjan päivnouzmas, Varanger-pol'saren päivnouzmaižel nemel i kaidal Vardö-sarel (kundan keskuz) kuz' kilometrad pitte, Varanger-fjordan pohjoižrandal, Venäman röunanno. Avtotunnel' ühtenzoitab sart kontinentanke. Lendimport om saudud kontinentaližes palas. Lähembaine järed lidn om Murmansk (Venäma) 170 km suvipäivnouzmha orhal.
Kundan pind om 600,61 km², sidä kesken kuivma 585,58 km², vezi otab 15,03 nellikkilometrad.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vl 2013 kundan eläjiden lugu oli 2 128 ristitud 600 km² pindal, norvegijalaižed päpaloin. Kaikiš suremb kundan ristitišt oli 3,5 tuhad eläjid vll 1930−1960, se poleni meren peniden kalavaroiden tagut i lähižen Kirkenesan šingotesen taguiči.
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vardö Vikiaitas |