Živatad
Irdnägo
Živatad | |||||
---|---|---|---|---|---|
Tedoklassifikacii | |||||
|
|||||
Latinankel'ne nimi | |||||
Animalia Linnaeus, 1758 | |||||
|
Živatad (latin.: Animalia vai Metazoa) — biologine valdkund, üks' äistajižiden organizmiden gruppišpäi.
Nügüd'aigan (Zhang, 2013) tedomehed ümbrikirjutiba enamba mi 1,6 mln živatoiden erikoid, sidä kesken 133 tuhad erikoid oma kividunuded. Ümbrikirjutadud erikoiden keskes kaikiš paksumbad oma palačjaugaižed (enamba 1,3 mln erikoid, 78 %), mollüskad (118 tuh. erikoid) i sel'grodaižed (42 tuh. erikoid).
Zoologii tedoidab živatoid. Ristit mülüb živatoihe fiziologižikš, no tedoitase eriži veroližikš, ristitun anatomijal.
Ezmäižed živatad sünduiba 500 mln («kembrine poukahtuz») ... 1 mlrd (tonii) vozid tagaz.
Ühthižed tundused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Mahtuz likkuda aktivižikš (igä mäneb ühtel sijal erasil klassoil vaiše).
- Sötlesoiš vaumitud organižil ühtnendoil — toižil organizmil (geterotrofad; mugoi-žo mahtuz om senil i parazitkazmusil). Jagadas živatoid energijan purtken mödhe: kazmusensöjad, lihansöjad, kaikensöjad i parazitad.
- Živatoiden toižendoiden igän hätkeližuz om erazvuitte lujas. Erased gavedid elädas päivest, Savalia savaglia-koralloiden kolonii eläb 2700 vodhesai.
- Gormonad sädasoiš eriližiš organoiš (kazmusil — jogahižes stajas).
Živatha sidodud vepsän muštatišed
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
- Aidatomha pöudho kaikutne živat tuleb.
- Laps' om kuti živat.
- Mitte tanaz om, ka mugoine živat-ki.
- Pästa Jumal paimeta verhid živatoid da kacta verhid lapsid.
- Ristit koleb, a živat kadob.
Kacu mugažo
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Živatad Vikiaitas |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |