Zubr

Valdkund:	*
Tip:	Sel'gjäntkeižed
Klass:	Imetaiživatad
Heimkund:	Šorpkabjaižed
Sugukund:	Pall'azsar'videnvuiččed
Sugu:	Bizonad
Erik:	Zubr

Latinankel'ne nimi

Bison bonasus (Linnaeus, 1758)

Areal

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 183836

NCBI 9902

Zubr vai Evropalaine bizon (latinan kelel: Bison bonasus, venäkelel: Зубр, Европейский бизон) om pall'azsar'vinvuiččiden sugukundan (Bovidae) bizonoiden sugun erik, imetaiživat. Hän om jalos läheline Amerikaližid bizonid. He voiba poiktas da andleba plodukahid norid jäl'gpol’vid — Zubrobizonid. Zubr mülüb Londusen kaičusen rahvaskeskeižen ühtištusen Rusttehe kirjhe.

Areal [redaktiruida]

Historižiš aigoiš zubran areal oli suremb. Zubrad eliba Pirenejan nemespäi Päivlaskmpol'žehezai Sibirihisai, sidä kesken Anglijas da Suvipol'žes Skandinavijas. Hö eliba mecoiš da avoinuzil tahoil. Intensivižen ristitmectusen taguiči zubrad linni živat, kudamb vasttase vaiše paksuiš mecoiš. Pigai hö eliba vaiše Belovežan puščas da Kavkazal. Ezmäine Mail'man soda (voin) da murendatišen voded linni katastrof zubroin täht. Peitmecnikad sumirčiba jäl'gmäine zubr, kudamb eli valdal Pelovežan puščas Pol'šas, vodel 1921, a kolme jäl'gmäižed zubr, kudambad eliba valdal Kavkazal, om sumirčedud peitmecnikid 1927 vodel. Vaiše 66 zubrad oli kaiken mail'man živatpuištoiš. Nügüd' küksetud valdal živatpuištoipäi zubrad eläba Pol'šas, Vaugedvenämas, Litvas, Moldovas, Ukrainas da Venämas (Kavkazal, Orlovskojes Poles'jes).

Irdpol'ne nägu [redaktiruida]

Zubr om kaikiš järedamb da jügedam imetaiživat Evropalaižes kontinentas da jäl’gmäine evropalaine mechärgan ezitai. Hibjan piduz om 330 sm:hasai, korktuz säguhusai om 2 m:hasai, hibjan vedaduz sabustab 1 tonnad. Hänen karv om muzabur, tal'vel om lujas paks; sägul, kaglal da löudal om pit'k. Noril vazoil karv om rusttahk. Hibjrungon ezine pala om massivine, kagl om lühüd, pä om pen', lasketud, bardanke da kahtenke penidenke sirpinvuiččidenke sarvidenke. Zubran erikas om 2 alaerikad — Belovežalaine zubr (B. b. bonasus) da Kavkazalaine zubr (B. b. caucasus). Ristitud koletiba Kavkazalaižud zubroid 1927 vodeks. Nügüd' Kavkazas eläba zubrobizonad, kudambad om elätoitatud ristit.

Elonlad [redaktiruida]

Zubrad eläba peniš kogoiš, kudambal om kolmespäi kak'skümnehesai živatad (augul emäčud da nored vazad). Zubroiden kogon lider om emäč. Ižačud eläba üksin da ühtneba kogohe vaiše "Gonan" aigan. Londuseližes populäcijas "Gon" om elokus-sügüz’kus. Kesketi konkuriruižed ižačud voiba torata emäčun tagut. Tal'vel kogod ühtneba surembaha kogoho, kudambiš om äjak-se ižačud. Emäčun kohtukahuz' jatkub 9 kud. Semendkun da heinkun keskes sündub üks' vaza (kaksjaižed om harv), kudamban mass om 20—25 kg da kudamb imeb mamanmaidod 1 voden igähäsai. Sömižen aug om heinasižed kazmused, puiž-penzazine söm, karbehed, plodud. Zubroiden ezmäižed vihanikad om peitmecnikad da händikanad. Zubrad voiba eläda 28:hasai vot.