Mine sisu juurde

Čopjäižed

Vikipedii-späi
Čopjäižed
Čopjäižed
Härgan čopjäine (Tabanus bovinus) om sugukundan tipižen heimon tipine erik
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad
Tip: Palačjaugaižed (Arthropoda)
Klass: Gavedid (Insecta)
Heimkund: Kaks'suugaižed (Diptera)
Sugukund: Čopjäižed
Latinankel'ne nimi
Tabanidae (Latreille, 1802)


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 130934
NCBI 7205

Čopjäižed vai mustad parmad (latin.: Tabanidae) om kaks'suugaižiden gavediden sugukund. Tetas läz 4400 erikod 135..160 heimos.

Ned gavedid sünduiba 160 mln vozid tagaz, erased heimod šingotiba jäl'gmäižes 20 millionas vozid. Tipine heim om Tabanus, se om sugukundan kaikiš suremb i mülütab 1200..1340 erikod.

Čopjäižed oma levitadud kaikil kontinentil päiči Antarktidas, mugažo ei ole niid Havajad-saril, Islandijas i Grenlandas. Mahttas leta veden päl hätken, sen tagut oma levitadud valdmeren edahaižil saril eskai.

Gavedid oma levitadud mägiš igähižen lumen röunhasai. Äjad erikod elädas märitud geografižes zonas i arvoimižiš vaiše.

Äjiden čopjäižiden emäčud oma lihansöjad. Ned sötlesoiš imetaiživatoiden, linduiden, katussamboiden i šihlikoiden verel, sen vauktušed oma tarbhaižed munindan täht. Kävutadas eläbid živatoid päpaloin (kolijoid harvoin lujas), i sötken purtkeks vaiše, ei ole elämižümbrištoks. Emäčud södas änikoiden nektarad-ki da toižid niiden eritusid. Kaikiden erikoiden ižačud sötlesoiš änikkazmusiden eritusil vaiše.

Navettäs imeda vert hibjan märitud paloišpäi, oz., kabjživatišton jaugoišpäi. Tehtas londoid honuses harvoin, takaidas leta irdale.

Kaik om nell' čopjäižiden alasugukundad:

  • Chrysopsinae, 31 heimod koumes tribas, läz 560 erikod,
  • Tabaninae, 82 heimod koumes tribas, läz 3160 erikod,
  • Pangoniinae, 44 heimod vides tribas, läz 660 erikod,
  • Scepsidinae, koume heimod, kahesa erikod (ei ole lihansöjad, Afrik, Suviamerik).