Alasaksonijan kel'
Alasaksonijan kel' (ičemoi kelel: (nedder)sassisk, plat) om germanine kel', kudambad pagištas Pohjoižgermanijas, Päivnouzmaižiš Alamaiš i Danijan suves. Keskaigal pagištihe sidä kaikiš Baltijan meren randan surembiš lidnoiš i se oli rahvahidenkeskeižen torguindan kel'.
Ühthižed andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Pagižijoiden lugu — läz 10 mln ristituid (2001), sidä kesken kodikel' Pohjoižgermanijas 5 mln, Päivnouzmaižiš Alamaiš 1,7 mln, i om kahtendeks keleks 3,3 mln eläjiden täht. Kel'vähembused oma Meksikas (100 tuh. ristituid), Bolivijas (70 tuh.) i Paragvaiš (30 tuh.).
Kel' om oficialiženke statusanke Saksanman nelläs federacijanmas (Alasaksonii, Gamburg, Meklenburg da Ezine Pomeranii, Šlezvig-Gol'štein) i Alamaiš. Vikipedii[1] om olmas necil kelel.
Kirjamišt
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Saksan palan paginoiden kirjamišt om ühtejitte saksan kelen kirjamištonke i kogoneb 30 kirjamespäi, Alamaiden palan — alaman kelenke IJ-kirjameta (26 kirjant, eile ä-, ö-, ü-, β-kirjamid). Vl 2018 uz' alasaksonijan orfografii (Nysassiske Skryvwyse) om tehtud melel sädamha ühthišt kirjamištod. Taritud uz' kirjamišt kogoneb saksan kelen 30 kirjamespäi å-kirjamen ližadusenke, kaik om 31 kirjant.
Frazad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Frazad oma kirjutadud udel alasaksonijan orfografijal.
- Tervhen. — Moin.
- Hüväd homendest. — Goden morgen / Morgen ouk.
- Hüväd päiväd. — Goden dag / Dag ouk.
- Hüväd ehtad. — Goden åvend / Åvend ouk.
- Hüväd öd. — Gode nacht.
- Kitän. — Danke ouk.
- Mindai kuctas... — Ik heyt(e)...
- Minun mamankel' om vepsän kel'. — Myn moderspråke is wepsk.
- En pagiže germanijaks. — Ik snak(ke) neyn/geyn/keyn düütsk.
- Tahtoin openuda enamba alasaksonijan kel'he. — Ik wil meyr sassisk leyren.
- Olen kel'aktivist. — Ik bin/bün språkaktivist.
- Mikš teil ei ole men'ud alasaksonijaks? — Wårüm hebbet Jy neyn spyskaarte up plat/sassisk?
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst] |
Alasaksonijan kel' Vikiaitas |